5.2.2026
TULEVAISUUS
Kehäkamppailulajeissakin on käynnissä muutos, jossa urheilemisen tai harrastamisen on tarjottava aikaisempaa enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kaikille kamppailulajien harrastaminen ei ole enää vain ottelemista, vaan yhä useammalle väline stressinhallintaan, mielen hyvinvointiin ja resilienssin vahvistamiseen. Fyysisen kestävyyden, taidon ja voiman hankinnan lisäksi.
Kehäkamppailulajit tulevat tulevaisuudessa saamaan yhä enemmän jalansijaa nuorten elämänhallinnan ja sosiaalisen vahvistamisessa, varsinkin erityisryhmien kohdalla. Jo nyt sen merkitys on ymmärretty mm. lastensuojelussa rikoksilla oirehtivien nuorten kuntoutuksessa.
Kilpaurheilun harjoittelu ja kilpaileminen muuttuvat niin ikään. Virtuaalitodellisuus tulee mahdollistamaan harjoittelun täysin eri tavalla miten olemme nyt sen tottuneet kokemaan. Harjoitussalit tulevat tarjoamaan ns. hybridiharjoituksia, joissa yhdistyvät salilla tapahtuva harjoittelu sekä etäharjoitykset.
Harjoitussalit joutuvat hautaamaan vanhat dinosaurukset ihmiskäsityksineen ja muuttamaan harjoitusympäristön moderniksi yhteisölliseksi saliksi. Saliksi, jossa osataan kommunikoida, viestiä ja viihtyä.
Näen myös, että naisten ja lasten/nuorten osuus harrastajista on kasvussa sekä lisääntyvälle eläkeläisten joukolle on oltava omat harjoituksensa. Mikä ilahduttavaa on erityisesti se, että nyt on näkyvissä enenevässä määrin perhekeskeisyys, jossa lapset ja vanhemmat harrastavat yhtä aikaa tai samassa seurassa.
Kilpaurheilun megatrendinä on ollut jo hyvää aikaa useamman kehäkamppailulajin yhteinen harjoittelu, ja samanaikainen kilpaileminen. Siiloista on päästy pois. Lajien fuusio on tehnyt harrastamisesta ja kilpailemisesta monipuolisempaa.
Kehäkamppailulajien suosio mediassa heijastuu suoraan seurojen harrastajamääriin, ja sosiaalinen media luo urheilusankarit, jotka kaikki eivät ole lajinsa parhaita, vaan parhaiten näkyvillä. Tämä kehitys ei ole mielestäni tavoiteltava. Todelliset urheilusankareita on oltava jatkossakin lajinsa Euroopa- ja Maailman parhaat.
Tulevaisuus on aikaisempaa sosiaalisesti palkitsevampaa, elämyksellisempää ja yhteisöllistä. Vahvaa brändiä.
16.1.2026
VENYTTELY
Venyttely on osa kehäkamppailulajien urheilijoiden harjoittelua. Sitä tehdään ohjatusti harjoituksissa sekä omatoimisesti. Venyttely ennaltaehkäisee vammoja, joita kehäkamppailu-urheilija saattaa kohdata mutta ennenkaikkea venyttely nopeutta palautumista ja parantaa taitolajeissa (nyrkkeily/potkunyrkkeily) suoritusta. Taito on kehäkamppailulajeissa määräävin fyysinen tekijä.
Venyttely saa lihakset toimimaan tehokkaammin ja iskujen, potkujen, väestöjen, torjuntojen liikenopeus ja voimantuotto paranee. Myös kimmoisuus säilyy. Venyttely parantaa iskujen ja potkujen liikelaajutta sekä niiden teknistä puhtautta. Venyttely nopeuttaa myös palautumista harjoituksista.
Venyttely on hyvä tehdä kokonaisvaltaisesti ”päästä varpaisiin”. Venyttelyä ei saa kuitenkaan tehdä kudokseen, joka on vaurioitunut. Kehäkamppailulajeissa urheilijoilla on usein kudosvaurioita, joka on aina huomioitava venyteltäessä.
Muistettava on, ettei venyttely ei ole voimaharjoittelua. Tärkeää on myös, että urheilija tuntee kehonsa, jolloin pystyy havaitsemaan kireät lihakset.
Kehäkamppailulajeissa venytely yhdistetään muuhun harjoitteluun. Se voidaan myös toteuttaa omana ns. palauttavana harjoituksena. Muistettava on, että ennen varsinaista lajitaito-, nopeus-, voima- tai kestävyysharjoittelua venytysten pitää olla lyhyitä tai dynaamisia liikeratojen avaamista, sillä pitkät venytykset harjoituksen alussa saattavat heikentää suoritusta. Venytystä ei kannata myöskään tehdä voimakkaasti raskaan harjoituksen jälkeen, ettei lihas vaurioidu.
Liikkuvuus on tärkeä osa taitoharjoittelua Kehäkamppailulajeissa, jota oikeallainen venyttely tukee. Venyttely voi olla myös hauskaa yhdessä tekemistä.
Lyhytkestoinen venyttely 5-10 sek lisää lihasten rentoutta
Keskipitkä 10-30 sek lisää liikkuvuutta
Pitkä 30-120 sek avaa liikeratoja
9.1.2026
Urheilijan joutuu kestämään tylsistymistä
Miten urheilija kehäkamppailulajeissa kestää tylsistymistä tai miten tylsistymistä voidaan välttää, jota jokainen urheilija kokee urheilu-uransa aikana? ”Tänään ei kiinnosta mennä harjoituksiin, laitan viestin valmentajalle että minulla on sairas olo”.
Urheilijoiden resilienssi kestää ajoittaista tylsistymistä on luonnollisesti erilainen, ja urheilijat ovat välillä myös oikeasti sairaana. Urheilijan resilienssi muodostuu kokonaisvaltaisesta elämänkokemuksestaan, perimästään, kokemuksistaan ja saamastaan kasvatuksesta. Urheilun harjoitusympäristö voi vahvistaa myös resilienssiä. Olen valmentanut useita Maailman- ja Euroopan parhaita urheilijoita, ja jostain kumman syystä mestarit ovat todella harvoin poissa harjoituksista. He ovat sisäistäneet sen, että jokainen ”harjoitus on ainutlaatuinen, joka ei koskaan palaa”.
Harjoitusolosuhteissa urheilijan tylsyyttä voi parhaiten estää seuraavasti:
’ Harjoitusryhmässä vallitsee aito yhteisöllisyys. Se ei ole kenekään henkilökohtainen show, vaan luottamus, vastavuoroisuus, yhteenkuuluvuus, sivistyneisyys sekä tiedon avoin kulku ja selkeät normit säätelevät yhteisön toimintaa
’ Valmentajat tunnistavat urheilijan motivaation lähteet. Vähintä sen eteen on, että harjoituksissa viihdytään mutta harjoituksissa on kyettävä ennenkaikea kehittymään urheilijana sekä ihmisenä
’ Urheilija tietää, että valmentajilla on aikaa ja osaamista sekä edustamallaan seuralla on riittävät resurssit kilpaurheiluun. Valmentaja, joka on aikaisemmin valmentanut menestyviä urheilijoita ja panostaa valmentajana kehittymiseensä antaa urheiluun sitoutuvalle nuorelle riittävästi uskottavuutta. Valmentajan on myös ymmärrettävä, että harjoitussalilla on oltava läsnä paljon ja on seurattava lajin kehitystä. Kilpailumatkoille täytyy olla myös rutkasti aikaa ja rahaa.
Harjoituksia on monipuolistettava, muutettava ja kuormitusta vaihdeltava. Useampi valmentaja valmennustiimissä pystyy luomaan jo hyvin monipuolisuutta. Uutta kannattaa myös kokeilla, kun tuomarilinja muuttuu tai kouluttautuminen sekä verkostoituminen tuovat uutta.
Urheilijan tavoitteet kannattaa selkiyttää. Miettiä tavoitteiden oikeellisuus ja harjoituksissa keskittyä urheilijan vahvuuksien vahvistamiseen. Nimenomaan vahvuuksien vahvistaminen lisää elämyksellisyyttä ja motivaatiota heikkouksien korostamisen sijaan. Urheilijaa ei missään nimessä pidä arvottaa vertaamalla häntä painosarjan muihin urheiliojoihin hyvässä tai huonoudessa, vaan vertaaminen pitää tehdä urheilijan omaan kehittymiseen, yrittämiseen ja oppimiseen. Valmentajan kannattaa samaan aikaan vahvistaa urheilijan itsemääräämisoikeutta ja autonimiaa. Koko harjoitusyhteisön osaaminen on valjastettava urheilijan hyväksi ja on lakattava kuvittelemasta, että ainoa oikea tieto on minulla valmentajalla.
Tärkeää on vielä muistaa, että urheilijan on omaksuttava urheilullinen elämäntapa. Riittävä uni, terveellinen ruokavalio, ystävät, opiskelu/työ, parisuhde on oltava kunnossa. Valmentaja on kasvattaja mitä suuremmassa määrin.
Siten urheilija kestää tylsistymistä, kun se kuitenkin välillä tulee kaveriksi.
2.1.2026
URHEILU-URAN PÄÄTÖS
Urheilijan mieli ja keho on koetuksella urheilu-uran päättyessä. Menestynyt urheilija on antanut elämänsä parhaat vuodet urheilulle, jossa urheilun on täytynyt olla tärkein asia. Elämänmuutos on suuri. Urheilu on täyttänyt elämässä arjessa suuren osan ajasta, joka on täytettävä uudessa elämäntilanteessa. Ahdistus saattaa vallata mielen, kun identiteetti vaihtuu. Urheilijan rooli ihmisenä on muuttunut pysyvästi.
Urheilijan psyykkinen itsesäätely on keskeisessä roolissa, jossa urheilija tekee tietoisia ja tiedostamattomia toimia sopeutuakseen uuteen arkeen. Kyseessä saattaa olla urheilijan ihmisenä kokeva elämän suurin kehitys- eli elämäntilannekriisi. Uusi tilanne on tiedostettava ja osattava käsitellä. Ei ole lainkaan harvinaista, että urheilja kokee siinä tilanteessa masennusta ja ahdistusta. Urheilijoiden resiliessi on luonnollisesti korkea mutta jokaisella yksilökohtainen.
Urheilijan on tärkeää saada ilmaista tunteitaan turvallisesti ja löytää mielekästä sekä tavoitteellista toimintaa. Sitä voi olla esimerkiksi tavoitteellinen tutkintoon johtava opiskelu, työ, kilpailemansa lajin parissa jatkaminen valmentajana, harrastajana, tuomarina tai kokonaan uuden harrastuksen aloittaminen.
Järvenpään Kehäkarhuissa on käytössä ”Urheilijan polku”, jossa uransa lopettanut urheilija voi aloittaa kouluttautumisen ohjaajaksi harrastajaryhmiin tai tuomariksi. Menestyneelle urheilijalle tarjotaan myös opintopolkua seuran kilpailijoiden valmentajaksi, ja siten siirtymistä takaisin samojen ihmisten pariin uudessa roolissa. Kilpavalmennuksen opiskelu ja työskentely kokeneiden valmentajien sekä nuorien urheilijoiden kanssa täyttää nopeasti muodostuneen tyhjiön. Seuran yhteisöllisyys tukee sitä oleellisesti, jolloin urheilija omaksuu uuden valmentajaidentiteetin, ja alkaa saamaan tyydytystä ja sisältöä elämäänsä luotsaessa uusia menestyjiä.
Kilpaurheilua tuottavassa seuratoiminnassa on tiedostettava urheilijan lopettamiseen liittyvä tilanne. Urheilijan polun kuvaaminen urheilu-uran jälkeisiin tehtäviin tutussa ja mieluisassa yhteisössä sekä resurssointi valmentajakoulutukseen on keskeistä, ja vastuullista seuratoimintaa.
17.12.2025
MENESTYS (SUCCESS)
Silloin kun nuori urheilijantaimi avaa ensimmäisen kerran harjoitussalin oven täynnä jännitystä, sekä odotuksia pystynkö täällä toteuttamaan haaveeni, on se suurelta osin sattumaa. Usein kuitenkin menestys tulee menestyksen luokse, kuten hymykin hymyn luokse, josta voi päätellä paljon. Samoin seuran vaihtojen kohdalla.
Menestys ei ole kuitenkaan pelkästään kiinni harjoitussalin valmennustyön resursseista, onko valmennettu aikaisemmin mestareita? Onko valmennuksessa riittävästi osaamista? Osataanko kommunikoida ja viestiä? Onko valmentajilla aikaa olla harjoitussalila illat? Pystytäänkö kilpailemaan riittävästi kotimaassa sekä ulkomailla? Onko rahaa tähän kaikkeen ja onko urheilijalla mahdollisuus harjoitella päivittäin muiden huippu-urheilijoiden kanssa? Tänään päivänä ajattelevat urheilijat ja nuorten urheilijoiden vanhemmat pohtivat näitä, kun valitsevat urheiluaeurojen ja salien välillä.
Urheilijalta menestys edellyttää onnistunutta psykofyysissosiaalista kokonaisuutta, jota leimaan urheilullinen elämäntapa. Ainakin kehäkamppailulajeissa mutta suurelta osin myös muissakin lajeissa maailman huipulle tavoittelevan nuoren urheilijan on kyettävä asettamaan urheilu ykkösasiaksi elämässään siten, että muut elämän osa-alueet tulevat myös riittävästi huomioiduksi.
Psykogisista tekijöistä merkittävin on Tahto sekä Ajattelukyky. Kehäkamppailut ovat Taitolajeja, jota Nopeuskestävyys hallitsee. Lajitaitoa eli tekniikkaa ja taktiikka sekä nopeuskestävyys on kyettävä valmentamaan siten, että urheilija kykenee voittamaan. Kilpailuista toiseen tulevia tappioita ei voi loputtomasti laittaa epäpätevän tuomaritoiminnan syyksi. Myös kansainvälisissä kilpailuissa on opittava voittamaan otteluita.
Sosiaalista tekijöistä merkittävin on se, kuinka urheilija kykenee saamaan ympärillä olevat ihmiset työskentelemään tavoitteidensa toteutumiseksi, ja onko urheilijalla riittävä kyky vastaanottaa saamansa tuki sekä valmennus. Tämän päivän nuorten yksilöurheilijoiden kohdalla yhteisön merkitys on noussut keskeiseksi voimavaratekijäksi. Harjoitus- ja valmennusyhteisön voima kannattaa suunnitellusti valjastaa urheilijoiden hyväksi.
Menestys on upeaa!
@kehakarhut
4.12.2025
Uskon kohtaamisien ainutlaatuisuuteen haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kanssa. Kohtaamiset eivät koskaan palaa, jonka vuoksi ne ovat ainutlaatuisia.
Nuoret, jotka eivät ole saaneet ihan samoja lähtökohti kuin me tarvitsevat onnistuneita kohtaamisia.
Näe nuoressa hyvä. Kehu kun siihen on aihetta. Huomaa vahvuudet. Anna nuorelle aitoa läsnäoloa. Urheilu luo onnistuneita kohtaamisia parhaimmillaan, kun se oikein oivalletaan.
Kokemukseni mukaan kohtaamisten ja urheilun voima lastensuojelutyössä vähentää nuorten päihteiden käyttöä ja rikoksia, lisää koulumyönteisyyttä ja parantaa elämänlaatua.
Me voimme kaikki luoda nuorten kanssa onnistuneita kohtaamisia.
TELMA lehti 4/2025
22.11.2025
PÄÄTTI URANSA HUIPULLA
Järvenpään Kehäkarhut ry Akseli Saurama päätti menestyksekkään urheilijauransa Abudabin MM kehään. Potkunyrkkeilyssä ja nyrkkeilyssä meritoitunut Akseli Saurama jatkaa urheilun parissa siirtymällä Team Kehakarhut kilpaorganisaation valmentajaksi. Akseli Saurama on jo aloittanut valmentajakoulutuksen.
Helsingin Yliopistossa kasvatustieteitä opiskeleva Akseli Saurama työskentelee opiskeluiden ohella luokanopettajanan sijaisena järvenpääläisissä kouluissa. Luontoharrastus on myös lähellä sydäntä, johon nyt aktiivi urheilu-uran päättyessä on enemmän aikaa.
Akseli Saurama otteli uransa aikana 122 ottelua, joista plakkarissa 101 voittoa. Kilpailu-ura alkoi nyrkkeilyn junioreiden Suomenmestaruus kilpailuissa 17.-18.4.2010 Kotkassa D- nuorten 51kg painosarjassa Suomen mestaruudella ja päättyi potkunyrkkeilyn Maailmanmestaruuteen Abudabissa 19.-29.11.2025 sarjassa 71kg (FC).
Seuraavassa Akseli Sauraman joitain meriittejä:
Potkunyrkkeilyn Maailmanmestaruus 2025
Potkunyrkkeilyn Uzbekistan World Cup voitto 2025
Nyrkkeily Suomenmestaruus kilpailuiden pronssia 2024
Potkunyrkkeilyn Euroopanmestaruus 2024
Potkunyrkkeilyn Uzbekistan World Cup hopeaa 2024
Nyrkkeily Gee-Bee turnaus voitto 2024
Nyrkkeily Pariisin Olympialaisten karsintaturnaus osanotto 2024
Potkunyrkkeilyn Italian World Cup voitto 2024
Nyrkkeily TUL- turnaus voitto 2024
Nyrkkeily Suomenmestaruus 2023
Potkunyrkkeilyn Maailmanmestaruus 2023 ja kilpailuiden paras mies ottelija
Potkunyrkkeilyn Italian World Cup voitto 2023
Potkunyrkkeilyn Itävallan World Cup voitto 2023
Potkunyrkkeilyn Euroopanmestaruus 2022
Potkunyrkkeilyn Unkarin World Cup pronssia 2022
Potkunyrkkeily Danish Cup voitto 2022
Potkunyrkkeilyn Maailmanmestaruus kilpailuiden pronssia 2021
Potkunyrkkeilyn Ammattilaisten Maailmanmestaruus 2021
Potkunyrkkeilyn Ammattilaisten Euroopanmestaruus 2020
Potkunyrkkeily Irlannin World Cup voitto 2020
Potkunyrkkeilyn Maailmenmestaruus kilpailuden hopeaa 2019
Potkunyrkkeilyn Scandinavian Open voitto 2019
Potkunyrkkeilyn Venäjän Maailman Cup voitto 2019
Potkunyrkkeilyn Italian Maailmen Cup voitto 2019
Potkunyrkkeilyn Irlannin World Cup voitto 2019
Potkunyrkkeilyn Eurooppa Cup voitto 2019
Potkunyrkkeilyn Euroopanmestaruus kilpailuiden pronssia 2018
Nyrkkeily Puolustusvoimien mestaruus 2018
Potkunyrkkeilyn Scandinavian Open voitto 2018
Potkunyrkkeilyn Italian World Cup pronssia 2018
Potkunyrkkeilyn Unkarin World Cup pronssia 2018
Potkunyrkkeilyn Venäjän World Cup hopeaa 2018
Potkunyrkkeilyn Itävallan World Cup pronssia 2018
Potkunyrkkeilyn Irlannin World Cup voitto 2018
Potkunyrkkeilyn Scandinavian Open voitto 2017
Nyrkkeily nuorten TUL turnaus pronssia 2017
Potkunyrkkeilyn Venäjän mestaruus kilpauiden karsintaturnauksen voitto ja valinta kilpailuiden parhaaksi urheilijaksi 2016
Potkunyrkkeilyn nuorten Maailmanmestaruus kilpailuiden hopeaa 2016
Potkunyrkkeilyn Italian World Cup voitto 2016
Potkunyrkkeilyn Eurooppa Cup pronssia 2016
Potkunyrkkeilyn Scandinavia Open voitto 2015
Potkunyrkkeilyn Italian World Cup pronssia 2015
Potkunyrkkeily Scandinavian Open voitto 2014
Potkunyrkkeily Italian World Cup pronssia 2014
Potkunyrkkeily Scandinavian Open voitto 2013
Nyrkkeily Kultahansikas turnaus voitto 2012
Nyrkkeily nuorten Suomenmestaruus 2012
Nyrkkeily nuorten TUL turnaus voitto 2012
Nyrkkeily Kultahansikas turnaus voitto 2010
Nyrkkeily nuorten Suomenmestaruus 2010
Tuusmotor Oy @hapahaber Suomen NDT Tukku @craftsportswearfin Craft Sportswear FIN Nalas – Nuohouspalvelut Järvenpään Fysiokeidas @osteopatiaklinikka_jarvenpaa Sp-Koti Miesten Pukuhuone Alakas Consulting Mainio Print #remonttiset
Järvenpään Kehäkarhut ry
@anuco_oy Kotipizza Kirkkis Kotipizza Kuopio Suomen Potkunyrkkeilyliitto – Finnish Kickboxing Federation – WAKO Finland
Järvenpään Kehäkarhut ry
Suomen Potkunyrkkeilyliitto – Finnish Kickboxing Federation – WAKO Finland
21.11.2025
MAAILMANMESTARIN VIIMEISTELY
Team Kehakarhut potkunyrkkeilyn Maailmanmestari Akseli Sauraman kaksi viimeistä viikkoa ja kilpailuviikko Maailmanmestaruus kilpailuissa 2025 Abudabissa.
Ma 10.11 lajikohtainen nopeuskestävyys 3x2min
Ti 11.11 lepopäivä
Ke 12.11 lajitekniikka harjoitus vahvuudet, 20min
To 13.11 lajitekniikka harjoitus vahvuudet, 20 min
Pe 14.11 pikavoima 20 min, täysivauhtinen ottelu 3×2, ottelun analysointi videolta
La 15.11 lepopäivä ja Su 16.11 lepopäivä
Ma 17.11 ottelutaktiikka harjoitu 8x2min
Ti 18.11 lajitekniikka harjoitus vahvuudet, 20 min
Ke 19.11 täysivauhtinen ottelu 2x2min, ottelun analysointi videolta
To 20.11 lajitekniikka harjoitus vahvuudet, 30 min
Pe 21.11 matkustuspäivä MM Abudabi, raskas päivä
Abudabissa
La 22.11 painonpudotus hallitsi harjoitusta hotellin salilla, kolme kiloa piti pudottaa. Matkaväsy.
Su 23.11 tehtäväottelu 2×2. Akseli todella terävä.
Ma 24.11 pistehanska harjoitus. Pilke silmäkulmassa. Terävä.
Ti 25.11. Akseli sarjan ranking 1. ei vielä ottelua. Tehtäväottelu 2x2min. Terävä.
Ke 26.11 ensimmäinen ottelu vahvaa Serbian vastaan, joka haastoi hyvin. 3-0 voitto
To 27.11 neljännesvälieräottelu Italian taitavaa urheilijaa vastaan. Kovin ottelu näissä kilpailuissa. Haastoi hyvin. 3-0 voitto
Pe 28.11 välieräottelussa Turkin urheilija ei aivan jaksanut kovaa vauhtia. 3-0 voitto
La 29.11 loppuottelu Kazatanin urheilijaa vastaan oli kahden aikaisemman toisinto. Toisen erän rytminmuutos ratkaisi Akselille voiton. 2-1 Maailmanmestaruus toisen kerran peräkkäin.
Analysointi
Akseli oli edeltävät viikot terveenä. Harjoituksissa Tahto tehdä harjoitteet korkealuokkaista. Lyhyet lajiharjoitukset pelkästään vahvuuksien kautta hallitsivat loppuajan harjoittelua. Huumori mukana. Painonpudotuksen onnistuivat. Uzbekistanin Maailman Cup oli äärimmäisen tärkeä turnaus juuri ennen Maailmanmestaruus kilpailuita. Akselin vahvuudet ovat kun otellaan puolietäisyydellä, jossa hän osaa ketjuttaa hyökkäyksiä sekä osaa puolustaa erittäin hyvin. Puolietäisyydellä todellä hyvä nopeuskestävyys taso. Akseli jaksaa kaikki erät pitää kovaa vauhtia.
Hieman ihmetytti miksi vastustajat lähtivät ottelemaan Akselin vahvalle ottelualueelle?
@Kehakarhut
14.11.2025
Yhteistyö
Järvenpään Kehäkarhut ry ja Järvenpään nyrkkeilyakatemia sopivat kilpanyrkkeilijöiden yhteisestä harjoittelemisesta vuosi sitten. Kesän 2025 Peruskuntokausi harjoiteltiin yhdessä ja nyrkkeilyakatemian urheilijat osallistuivat aktiivisesti Team Kehakarhujen leireille sekä molempien seurojen nyrkkeilijät tekivät paljon taitoharjoituksia yhdessä, ja valmentajat vaihtoivat harjoitusten yhteydessä paljon tietoa keskenään.
Molempien seurojen kuiten vastaten omien urheilijoiden valmennussuunnitelmista ja -toteutuksesta sekä arjen valmennuksesta.
Henkilökohtaisesti voin todeta kokeneena ja meritoituneena valmentajana, että nyrkkeilyakatemian kanssa yhteistyö oli molemminpuolista ja kommunikaatio toimi hyvin.
Nyrkkeilyn nuorten Suomenmestaruus kilpailut viiko sitten Vantaalla olivat oiva esimerkki seurojen välisestä yhteistyöstä parhaimmillaan, jossa vielä kilpailupaikalla kannustettiin toinen toisiamme hyviin suorituksiin.
”Se että naapuriseuran urheilija pärjää ei ole mitenkään pois Kehäkarhuilta”. Toimii mottona avoimessa Team Kehakarhujen toimintakulttuurissa, jonka harjoitukset ovat pitkin viikkoa kaikille avoimet. Sama on nähtävissä myös Järvenpään nyrkkeilyakatemiassa, jota Jukka Rahikainen onnistuneesti kipparoi.
Kannustan kamppailulajiseuroja yhteistyöhön ja avoimuuteen. Siitä on hyötyä kaikille ja naapuriseuran menestys ei ole itseltä pois.
11.11.2025
Kirjat ovat tärkeä osa elämääni, joille pyrin löytämään aikani ansiotyön sekä urheilun vapaaehtoistyön oheen. Kirja pysäyttää kiireisen mielen ja antaa valtavasti uusia näkökohtia kohdata maailmaa. Luen useita kirjoja samaan aikaan ja päätin jakaa viimeiset teokset teidän kavereiden tietoon. Suosittelujen kera tottakai.
Aleksander Stubb. 2025. ”Vallan kolmio” kirja kuvaa Presidenttimme työtä idän, lännen ja etelän johtajien kanssa, jossa vuorovaikutus ratkaisee millaiseksi uusi maailmanjärjestys muodostuu. Mielestäni Stubb on onnistunut Presidenttinä vaativassa tehtävässään ja on mies paikallaan. Kirja on mielenkiintoinen kuvaus hänen vaativasta työstään. Sain kirjan perheeltäni Akseli SauramaAku-Pekka Saurama ja Maarit Liukolampi .
Eero Paloheimo . 2025. ”Sanoin näinkin” kirja muodostuu kirjoitelmista ja artikkeleista, joissa ravistellaan yhteiskunnallista tilaamme. Paloheimo tarttuu mielestäni juuri niihin yhteiskunnallisiin asioihin, paikallisella sekä laajemalla tasolla, jotka koen myös itse tärkeänä. Sain kirjan Eeron pojalta ystävältäni Pekka Paloheimo :lta, jonka kanssa kirjoitin viime vuonna yhdessä teoksen Yhteisö valmentaa ja johtaa.
Arkkimandiitta Mikael. 2025. ”Se on herra!” Kirja on meidän ortodoksien Valamon luostari Arkkimandiitta Mikaelin kirjoittama teos, jossa matkustetaan kirkkovuoteen evankeliumi tekstien seurassa. Kirjassa esitetyt ajatukset nousevat hienosti esiin ortodoksinen kirkkovuoden evankeliumitekstien ja juhlien teemojen pohjalta. Valamon luostari on minulle henkilökohtaisesti tärkeä hiljentymisen paikka, jossa tapaa myös Arkkimandiitta Mikaelin. Sain kirjan ystävältäni Antti Vähämaa :lta.
Koski Arto&Jaakkola Jukka. 2025. ”Voittavat monen taktiikan nyrkkeilijät” kirja kokoaa perinteisessä nyrkkeilyssä käytettyjä ottelutaktiikoita seikkaperäisesti sekä selkeästi. Nyrkkeily on taitolaji ja taitoharjoittelu pitää sisällään myös ottelutaktiikan eli strategia, jonka Arto&Jukka tuovat hyvin esille. Sain kirjan suoraan kirjailija Arto Koskelta.
Minna Eväsoja. 2023. ”Sensei. Oppilaana Kiotossa”. Kirja on kuvaus kulttuurimatkasta Japaniin. Kirjassa Eväsoja kuvaa väitöskirja työtään kunniarvoisen Sensein opastuksessa. Mielenkiintoinen kuvaelma. Sain kirjan ystävältäni Elias Jusslin :lta.
Suosittelen kaikkia yllämainittuja kirjoja. Ne ovat kehittäneet minua ihmisenä ja ehkä voivat antaa myös sinulle mielenkiintoisia ajatuksia tai pohdittavaa.
2.11.2025
Kamppailu- ja voimailulajit kasvatuksen välineenä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla herättää kiinnostusta aina, kun siitä keskustellaan. Olen päässyt useasti kertomaan sen toteutumisesta asiantuntijoille sekä vanhemmille, ja keskusteluissa nousee aina ajatuksia puolesta ja vastaan. Tietämättömyys ja pelko usein toimivat vastareaktiona, kun taas kokemus myönteisenä.
Kamppailu- sekä voimailulajit toimivat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa kasvatuksen välineenä, kun aika on siihen otollinen. Valmentajan ammatillista osaamista on tunnistaa oikea-aikaisuus. Urheiluvalmennuksessa ”väärälle tielle” eksynyt nuori yritetään ylevästi ja ennakkoluulottomasta saada yhtyeiskuntakelpoiseksi eli käytännössä lopettamaan rikollinen elämä, suorittamaan koulu päätökseen, käymään varusmiespalvelus, menemään töihin sekä perustamaan perhe, hölmöilyn sijaan.
Suunnitellussa liikuntatoiminnassa nuorelle pyritään saamaan uudenlainen arvomaailma ja identiteetti, pois rikollisesta elämästä. Urheilusta tuleva hyväolo, onnistumiset sekä uudet ystävät ovat hyvin vahva tekijä kääntämään nuoren elämän suunta. Rantasen Juha teki poliisiammattikorkeakoulussa hyvän raportin kamppailu-urheilusta kasvatuksen välineenä nivel-vaiheessa olevien nuorten kohdalla (Syrjäytyneen, tai syrjäytymisvaarassa olevan
nuoren tukeminen kamppailu-urheilun avulla.
Juha Rantanen APEOP. 2025). Erityisesti jengiytyneiden, tai jengiytymisvaarassa olevien nuorten
osalta. Juha Rantanen kertoo: ”Viime vuosina nuorten käyttämä väkivalta on lisääntynyt ja huolestuttavimpana seikkana
on se, että käytetty väkivalta on muuttunut aiempaa raaemmaksi. Mitättömän tuntuisista
syistä, nuoret päätyvät aiempaa herkemmin käyttämään teräaseita ja jopa ampuma-aseita sekä
fyysiset, ilman varustautumista tapahtuneet väkivallanteot ovat muuttuneet aiempia vuosia vakavammiksi
tekomuodoiksi.” Asia on noussut esille mediassa ja ihmisten keskusteluissa, eikä sitä helpota tämän hetken vaikea yhteiskunnan taloudellinen tilanne, kun tässä kohtaa mm. lastensuojeluun menee vuodessa laskentatavasta riippuen yli 1 miljardi euroa.
Vantaan Myyrmäessä toimiva Getto Gym on toimiva esimerkki toimintamallista, samoin Vihdissä oleva Nuorisokoti Tunkki, joissa molemmissa kamppailu-urheilu, voimailulajit sekä urheilu/liikunta toimivat onnistuneesti rikoksilla oirehtivien nuorten kanssa. Järvenpään Kehäkarhut ry kumppanina. Käytännössä päivittäinen urheilu saa nuoren nukkumaan öisin, ruokailemaan, käymään koulua ja lopulta käyttäytymään ilman rikoksia. Useat näistä nuorista ovat kiertäneet monia laitoksia, olleet vangittuna ja vieraantuneet normaalista elämästä. Urheilu on avannut elämään täysin uuden sivun.
Olen huomanneet arjen työssämme, että esimerkiksi laitokseen sijoitettu rikoksilla oirehtiva nuori pystyy ”treenien” avulla purkamaan ahdistustaan, pahoinvointiaan ja löytämään jonkin ajan kuluttua yhteyden kadoksissa oleviin läheisiinsä.
Päivittäiset treenit antavat nuorelle tunteen, että tehdään jotakin mukavaa, joka lisää tyytyväisyyttä omaan itseensä. Treenit antavat tärkeän elementin purkaa levottomuutta, ahdistusta ja stressiä sekä se myös auttaa masennuksen hallinnassa sekä lisää aivan uudella tavalla yhteistyökyvykkyyttä ja ihmissuhteissa tarvittavia taitoja.
Vuosien valmennuskokemukseni perusteella olen havainnut, että treenaamisen eli liikunnan yhteiskunnallinen vaikutus lastensuojelun raskaiden toimenpiteiden parissa olevaan nuoreen vähentää päihteiden käyttöä, rikoksilla oirehtimista, lisää koulu- ja opiskelumyönteisyyttä sekä ohjaa nuoren suorittamaan varusmiespalvelus.
Upeaa on tavata kaupungilla ”entisiä nuoria”, jotka kertovat reippaana opiskelevansa ammattiin tai olevansa työelämässä, ja elävänsä normaalia elämää. Se on sillä hetkellä aina päivän kohokohta.
1.11.2025
Kehäkamppailulajit ovat taitolajeja, jota nopeuskestävyys hallitsee. Lajianalyysit ympäri maailmaa ovat selvittäneet myös kehäkamppailulajien huippusuoritusta, joissa Taito on määräävin tekijä. Taitoa ovat yleistaidot, lajitekniikka ja lajitakniikka. Seuraavaksi määräävin fyysinen kyky on Nopeus. Kolmantena tulee Kestävyys ja neljäntenä Voima.
Nopeus on kehäkamppailulajeissa voimaa, jota Taito hallitsee. Nopeuden muodostuminen vaatii hyvää lihas- ja hermojärjestelmän yhteistoimintaa, joka tarkoittaa sitä että nopea isku/väistö/potku/liike vaatii voimaa sekä taitoa, kehäkamppailulajeissa myös nopeuskestävyyttä.
Lajikohtaisen nopeusharjoittelun perustana on jokaisen valmentajan oman lajianalyysin kautta ilmenevä määritelmä miten Nopeus ilmenee kulloisissakin lajitekniikoissa, joita lajitaktiikka siivittää. Lajikohtainen nopeus näyttäytyy:
1. Reaktionopeutena (monivalintareaktiot)
2. Räjähtävänänopeutena (isku, potku, väistö)
3. Liikenopeutena (mahdollisimman suuri lajinomainen etenemisnopeus)
4. Nopeustaitavuutena (lihas- ja hermojärjestelmän kyky hyödyntää fyysinen liikenopeus taitoa vaativassa lajisuorituksessa)
Nopeusharjoitukset toteutetaan nopeusperiaatteella, levänneenä ja riittävin palautusajoin. Suoritusnopeus on hyvin korkea eli 85-100%. Suorituksen kesto yleensä alle 6 sek. (Max.10 sek.) Määrät 5-15 kertaa. Palautusaika syoritusten välillä riittävän pitkä. Tahdonvoima erittäin merkittävä. Ärsykkeiden vaihtelu oleellista. Lajinomaisuus pääsääntöisesti.
Peruskuntokaudella luodaan nopeusharjoittelun edellytykset kesto-, perus- ja maksimivoimaharjoittelulla, jota siivittää laadukas taitoharjoittelu.
Kilpailuun valmistavakausi aloittaa lajikohtaiset nopeusharjoitukset lajin kilpailusuorituksen vaatimalla teholla, joka nostaa lajitaidon uudeksi nopeustasoksi. Nopeusharjoittelua tukee pikavoimaharjoitukset.
Kilpailukaudella harjoituskuormitusta kevennetään määrien osalta mutta lajikohtainen nopeus maksimoidaan. Suoritukseen (isku, potku, väistä, liike) haetaan helppous sekä rentous.
31.10.2025
KAMPPAILULAJIT KASVATUKSEN VÄLINEENÄ LASTENSUOJELUSSA
Kamppailu- ja voimailulajit kasvatuksen välineenä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohdalla herättää kiinnostusta aina, kun siitä keskustellaan. Olen päässyt useasti kertomaan sen toteutumisesta asiantuntijoille sekä vanhemmille, ja keskusteluissa nousee aina ajatuksia puolesta ja vastaan. Tietämättömyys ja pelko usein toimivat vastareaktiona, kun taas kokemus myönteisenä.
Kamppailu- sekä voimailulajit toimivat syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa kasvatuksen välineenä, kun aika on siihen otollinen. Valmentajan ammatillista osaamista on tunnistaa oikea-aikaisuus. Urheiluvalmennuksessa ”väärälle tielle” eksynyt nuori yritetään ylevästi ja ennakkoluulottomasta saada yhtyeiskuntakelpoiseksi eli käytännössä lopettamaan rikollinen elämä, suorittamaan koulu päätökseen, käymään varusmiespalvelus, menemään töihin sekä perustamaan perhe, hölmöilyn sijaan.
Suunnitellussa liikuntatoiminnassa nuorelle pyritään saamaan uudenlainen arvomaailma ja identiteetti, pois rikollisesta elämästä. Urheilusta tuleva hyväolo, onnistumiset sekä uudet ystävät ovat hyvin vahva tekijä kääntämään nuoren elämän suunta. Rantasen Juha teki poliisiammattikorkeakoulussa hyvän raportin kamppailu-urheilusta kasvatuksen välineenä nivel-vaiheessa olevien nuorten kohdalla (Syrjäytyneen, tai syrjäytymisvaarassa olevan
nuoren tukeminen kamppailu-urheilun avulla.
Juha Rantanen APEOP. 2025). Erityisesti jengiytyneiden, tai jengiytymisvaarassa olevien nuorten
osalta. Juha Rantanen kertoo: ”Viime vuosina nuorten käyttämä väkivalta on lisääntynyt ja huolestuttavimpana seikkana
on se, että käytetty väkivalta on muuttunut aiempaa raaemmaksi. Mitättömän tuntuisista
syistä, nuoret päätyvät aiempaa herkemmin käyttämään teräaseita ja jopa ampuma-aseita sekä
fyysiset, ilman varustautumista tapahtuneet väkivallanteot ovat muuttuneet aiempia vuosia vakavammiksi
tekomuodoiksi.” Asia on noussut esille mediassa ja ihmisten keskusteluissa, eikä sitä helpota tämän hetken vaikea yhteiskunnan taloudellinen tilanne, kun tässä kohtaa mm. lastensuojeluun menee vuodessa laskentatavasta riippuen yli 1 miljardi euroa.
Vantaan Myyrmäessä toimiva Getto Gym on toimiva esimerkki toimintamallista, samoin Vihdissä oleva Nuorisokoti Tunkki, joissa molemmissa kamppailu-urheilu, voimailulajit sekä urheilu/liikunta toimivat onnistuneesti rikoksilla oirehtivien nuorten kanssa. Järvenpään Kehäkarhut ry kumppanina. Käytännössä päivittäinen urheilu saa nuoren nukkumaan öisin, ruokailemaan, käymään koulua ja lopulta käyttäytymään ilman rikoksia. Useat näistä nuorista ovat kiertäneet monia laitoksia, olleet vangittuna ja vieraantuneet normaalista elämästä. Urheilu on avannut elämään täysin uuden sivun.
Olen huomanneet arjen työssämme, että esimerkiksi laitokseen sijoitettu rikoksilla oirehtiva nuori pystyy ”treenien” avulla purkamaan ahdistustaan, pahoinvointiaan ja löytämään jonkin ajan kuluttua yhteyden kadoksissa oleviin läheisiinsä.
Päivittäiset treenit antavat nuorelle tunteen, että tehdään jotakin mukavaa, joka lisää tyytyväisyyttä omaan itseensä. Treenit antavat tärkeän elementin purkaa levottomuutta, ahdistusta ja stressiä sekä se myös auttaa masennuksen hallinnassa sekä lisää aivan uudella tavalla yhteistyökyvykkyyttä ja ihmissuhteissa tarvittavia taitoja.
Vuosien valmennuskokemukseni perusteella olen havainnut, että treenaamisen eli liikunnan yhteiskunnallinen vaikutus lastensuojelun raskaiden toimenpiteiden parissa olevaan nuoreen vähentää päihteiden käyttöä, rikoksilla oirehtimista, lisää koulu- ja opiskelumyönteisyyttä sekä ohjaa nuoren suorittamaan varusmiespalvelus.
Upeaa on tavata kaupungilla ”entisiä nuoria”, jotka kertovat reippaana opiskelevansa ammattiin tai olevansa työelämässä, ja elävänsä normaalia elämää. Se on sillä hetkellä aina päivän kohokohta.
25.10.2025
NOPEUS
Kehäkamppailulajit ovat taitolajeja, jota nopeuskestävyys hallitsee. Lajianalyysit ympäri maailmaa ovat selvittäneet myös kehäkamppailulajien huippusuoritusta, joissa Taito on määräävin tekijä. Taitoa ovat yleistaidot, lajitekniikka ja lajitakniikka. Seuraavaksi määräävin fyysinen kyky on Nopeus. Kolmantena tulee Kestävyys ja neljäntenä Voima.
Nopeus on kehäkamppailulajeissa voimaa, jota Taito hallitsee. Nopeuden muodostuminen vaatii hyvää lihas- ja hermojärjestelmän yhteistoimintaa, joka tarkoittaa sitä että nopea isku/väistö/potku/liike vaatii voimaa sekä taitoa, kehäkamppailulajeissa myös nopeuskestävyyttä.
Lajikohtaisen nopeusharjoittelun perustana on jokaisen valmentajan oman lajianalyysin kautta ilmenevä määritelmä miten Nopeus ilmenee kulloisissakin lajitekniikoissa, joita lajitaktiikka siivittää. Lajikohtainen nopeus näyttäytyy:
1. Reaktionopeutena (monivalintareaktiot)
2. Räjähtävänänopeutena (isku, potku, väistö)
3. Liikenopeutena (mahdollisimman suuri lajinomainen etenemisnopeus)
4. Nopeustaitavuutena (lihas- ja hermojärjestelmän kyky hyödyntää fyysinen liikenopeus taitoa vaativassa lajisuorituksessa)
Nopeusharjoitukset toteutetaan nopeusperiaatteella, levänneenä ja riittävin palautusajoin. Suoritusnopeus on hyvin korkea eli 85-100%. Suorituksen kesto yleensä alle 6 sek. (Max.10 sek.) Määrät 5-15 kertaa. Palautusaika syoritusten välillä riittävän pitkä. Tahdonvoima erittäin merkittävä. Ärsykkeiden vaihtelu oleellista. Lajinomaisuus pääsääntöisesti.
Peruskuntokaudella luodaan nopeusharjoittelun edellytykset kesto-, perus- ja maksimivoimaharjoittelulla, jota siivittää laadukas taitoharjoittelu.
Kilpailuun valmistavakausi aloittaa lajikohtaiset nopeusharjoitukset lajin kilpailusuorituksen vaatimalla teholla, joka nostaa lajitaidon uudeksi nopeustasoksi. Nopeusharjoittelua tukee pikavoimaharjoitukset.
Kilpailukaudella harjoituskuormitusta kevennetään määrien osalta mutta lajikohtainen nopeus maksimoidaan. Suoritukseen (isku, potku, väistä, liike) haetaan helppous sekä rentous.
2.10.2025
FLOW TILA
Kehäkamppailulajeissa Flow-tila tapahtuu automaattisesti, ikään kuin ihan omassa hurmoksessa. Tässä suoritusvalmiuden tilassa urheilija kykenee eläytymään otteluun olemalla luova jännittyneisyyden sijaan, jolloin suoritukset ovat rentoja ja tehokkaita.
Urheilija, joka pääsee Flow-tilaan on ennen ottelua usein rauhallinen ja fyysisesti rento. Osaava valmentaja havaitsee usein nämä piirteet ottelupaikalla ja pyrkii edesauttamaan urheilijalle muodostuvaa voimakasta itseluottamusta, syvää keskittyneisyyttä, mielen ja stressin hallintaa. Hyvin tärkeää on myös sulkea ulkopuolinen ympäristö noin 30 minuuttia ennen kehäännousua.
Juuri ennen ottelua tapahtuva fyysinen valmistautuminen herkistää Flow-tilan syntymisen. Mielikuvissa käydyt aikaisemmat ankkuroidut onnistumiset ovat avainasemassa. Otteluun tapahtuva fyysinen valmistautumisen kaava on tehty ennalta lukuisia kertoja, eikä se sisällä uusia tai muuttuvia tekijöitä ja siinä on läsnä ainoastaan urheilijan vahvuudet, on ”suurena riskinä” urheilijan pääsy tähän tavoite tilaan.
Sen sijaan parhaaseen vireystilaan ei pääse, mikäli urheilija tuntee olevansa kilpailuissa, joka ei ole hänen tasoisensa. Kiire kilpailupaikalla on myös kyettävä minimoimaan. Valmentajan tai muiden ei ole myöskään tarkoituksenmukaista tuoda esille vastustajan aikaisempia saavutuksia. Pyrkimys korjata urheilijan heikkouksia kilpailupaikalla poistaa viimeistään positiivisen vireystilan.
Urheilijalle riittää ottelukehään noustessa, kun tekee parhaansa. Hyvä suoritus on tavoitteena, ei mikään muu. Mitään muuta ei voi kukaan vaatia, ei ylisuorituksia tai mahdottomuuksia.
Urheilijan mieli on syytä olla itselleen keskittyneessä ja vapautuneessa mielentilassa. Tähän mielentilaan pääsemiseksi on kyettävä rauhoittamaan mieli liiallisesta jännityksestä sekä tunnistettava itselleen optimaalinen jännitystaso, omat vahvuudet ja yksittäiset tunnetilat. Urheilijan on aistittava myös yhteisönsä tuki.
Otteluhaasteen ollessa oikeassa suhteessa urheilijan koettuun osaamiseen ja kyvykkyyteen voi johtaa Flow-tilan muodostumiseen. Mikäli se kyetään saamaan esille kilpailupaikalla.
26.9.2025
MOTIVAATIO
Motivaatio kehäkamppailulajeissa, kuin missä muussakin urheilutoiminnassa sekä työelämässä voidaan havaita urheilijan, valmentajan, työntekijän tai esihenkilön ulkoisena ja sisäisenä. Urheilussa valmentajalla ja työelämässä esihenkilöllä on merkittävä vaikutus motivaation syntymiseen.
Urheilutoiminnassa tai työelämässä koetut pätevyyden ja autonomian tunteet, vahva yhteenkuuluvuus sekä vahvuuksia korostava valmennus tai valmentava johtaminen kuuluvat sisäiseen motivaatioon. Sen sijaan ulkoista motivaatiota edustavat jatkuva kontrollointi, palkkiot tai rangaistukset, miellyttämisen tarve ja jonkun tahon ehdoton totuus, jossa pakko, pakotetteet, miellyttäminen, kontrolli ja palkkiot sekä vertaaminen muihin luovat ulkoisen motivaation, joka lyhyellä aikavälillä voi olla tehokas motivointi, ja siten ”ase ohimolla” voidaan myös voittaa mestaruuksia tai saada onnistumisia aikaan työelämässä.
Urheilussa, kehäkamppailulajeissa ja myös työelämässä sisäinen motivaatio johtaa kuitenkin todennäköisimmin asetetun tavoitteen saavuttamiseen. Urheilemisen tai työnteon motiivina ovat tällöin ilo, yrittäminen ja myönteiset tunnekokemukset, jotka tulevat onnistumisista ja viihtymisestä. Siten ratkaisukeskeisyyttä ja vahvuuksia korostava valmennus tai valmentava johtaminen johtaa harjoittelussa/työnteossa autonomiaan ja koettuun pätevyyteen. Mikäli yhteisön voima osataan käyttää kaikkien (urheilijoiden tai työntekijöiden) hyväksi sellaisilla mekanismeilla, joilla he kehittävät toinen toisiaan saadaan tärkeä yhteenkuuluvuus harjoitus- tai työryhmään. Sen sijaan että valmentaja tai esihenkilö kuvittelee ainoan totuuden olevan hänellä.
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä enemmän urheilussa sekä työelämässä toiminta sisäisesti motivoitunutta, sen voimakkaampaa on sitoutuminen. Tämä taas johtaa parempaan suoriutukseen, josta kehäkamppailu-urheilussa on useimmiten seurauksena otteluvoittoja tai mestaruus. Työelämässä saavutetaan asetettu tavoite.
Viihtymisen merkitys motivaatiolle on siis keskeinen. Tämän vuoksi yhteisöllisyyteen panostaminen niin urheilussa kuin työelämässäkin on enemmän kuin järkevää.
15.9.2025
HARJOITUSYHTEISÖN VOIMA
Harjoitusyhteisön voima saattaa olla jossain kohtaa, joillekin urheilijoille mittaamaton suuri. Kun taas toisille, ja toisessa kohtaa sen merkitystä on vaikeampi havaita. Kysen on aina subjektiivisesta kokemuksesta. Pelkkä yhdessä harjoittelu tai yhdessä olo ei vielä takaa yhteisön voimaa sen jäsenille. Milloin yhteisön voi voi ankkuroitua sen jäsenten voimaksi?
Aikanaan Yhteisökasvastuksen opinnoissani sekä myöhemmin tietokirjan Yhteisö valmentaa ja johtaa (2014 Saurama&Paloheimo) noin 40 asiantuntijahaastatelussa selvisi ykskantaan seuraavien yhteisössä olevien normien edesauttavan yhteisövoiman tuottoa ja yllättävää kyllä myös flow-tilan muodostumista:
YHTEENKUULUVUUDEN TUNNE muodostuu harjoitusyhteisön sisällä olevasta ahkerasta yhdessä totetuvasta työnteosta, tehtäväkeskeisyydestä ja onnistumisista, vahvuuksien havaitsemisista sekä yhteisölle muodostuneesta positiivisesta julkikuvasta.
LUOTTAMUS JA VASTAVUOROISUS siihen, että harjoitteluun ja kilpailemiseen on olemassa sekä valmentajilla ja urheilijoilla käytössä riittävät resurssit (osaamista, rahaa, aikaa) sekä toisen sanaan luottamisesta.
TOIMINNASSA OLEVIEN NORMISTOJEN HYVÄKSYNTÄ tarkoittaa sitä, että kaikki yhteisön jäsenet tietävät harjoitteluun ja kilpailemiseen liittyvät yhteisön toimintatavat.
TIEDON JA INFORMATION KULKU on aina avointa.
YHTEISÖN JÄSENTEN VÄLISET SIVISTYNEET VUOROVAIKUTUSTAIDOT antavat edellytykset harjoitusryhmän psykologiselle turvallisuudelle sekä sosiaaliselle pääomalle.
Viihtyminen on myös motivaation lähde, jota tarvitaan ennenkaikkea silloin, kun ei aina jaksaisi mutta vahva työmoraali kuljettaa harjoituksiin, ja mahdollistaa ylittämään itsensä silloin kun sitä vähiten odottaa.
Samat lainalaisuudet pätevät myös työyhteisöissä.
11.8.2025
KILPAILUUN VALMISTAUTUMINEN JA TUNTEIDEN ANKKUROINTI
Olen ollut monessa ottelussa valmentajana ja se miten urheilijan valmistautuminen sekä tunteiden ankkurointi onnistuu sanelee pitkälle saadaanko paras mahdollinen suoritus aikaiseksi.
Valitettavasti ihan jopa maajoukkuetasolla saatetaan pilata urheilija suoritus valmennuksen väärillä metodeilla ja sanavalinnoilla, johon olen myös itse varmastikin syyllistynyt. Seuraavassa omaan kokemukseen sekä haastatteluihin perustuva onnistunut valmistautuminen ja tunteiden ankkurointi:
Ottelua edeltävä päivä/ilta
– harjoitus: taktiikka kertaus, caronka tekniikat ja painonpudotus
– urheilijan tunteet: itsevarma, rauhallinen, malttamaton ja iloinen
– urheilija on hyvinvoiva ja vahva, vaikka painonpudotus rasittaa
Otteluaamu
– painon tarkistus omalla vaa-alla, lääkäritarkastus ja punnitus
– välitön tankkaus ja myöhemmin aamupala
– tunteet: helpottunut, rauhallinen ja itsevarma
– urheilija on helpottunut, hyvinvoiva ja vahva
Saapuminen kilpailupaikalle
– tutustuminen kilpailupaikkaan ja otteluun valmistautumispaikan kartoitus
– ei hautautuminen omaan porukkaan tai yksinäisyyteen, vaan sosiaalinen kanssakäynti – omaan rauhaan vasta kun varsinainen valmistautuminen alkaa otteluun
– tunteet: rauhallinen, iloinen ja sosiaalinen
Tunti ennen ottelua
– vetäydytään oman tiimin muodostamaan paikkaan
– vaihdetaan otteluasusteet, ym.
– osa kuuntelee musiikkia, urheilija käy läpi vain onnistumisia sekä vahvuuksia
– tunteet: innostunut ja keskittynyt
– hyvinvoiva ja vahva
– ajatus ”riittää kun tekee parhaansa ja sen minkä osaa”
30 minuuttia ennen ottelua
– ennalta harjoiteltu fyysinen valmistautuminen sekä taktiikan läpikäyminen
– vaseliini, ym.
– tekniikoiden helppous näkyy ja tuntuu kaikessa tekemisessä
– tunteet: halu ja tahto tehdä hyvä suoritus, jonka tietää riittävän. Muuta ei tarvitse tehdä eikä vaadita
– Tahto
Juuri ennen ottelua
– edellisen ottelun aikana ottelukehän vieressä ja odotus
– tunteet: keskittynyt, päättäväinen, itseluottamus
– ajatus siinä ”missä on hyvä”
– Tahto
Kehässä
– tuomari tarkistaa varusteet ja urheilijan
– vireä ja valmis otteluun
– tunteet: voimakas ja periksiantamaton
10.8.2025
Z- SUKUPOLVEN VALMENTAMINEN
(kuva:Jonna Surakka)
Z-sukupolvi eli zoomerit ovat tämän päivän urheilumenestyjiä sekä työelämän asiantuntijoita. Zoomerit ovat 1997-2012 syntyneiden sukupolvi, jotka ovat kasvaneet erilaisella aikakaudella, kuin heidän valmentajansa tai esihenkilönsä. Heidän valmentamisensa kehäkamppailulajeissa sekä valmentava johtaminen työelämässä on mielenkiintoista:
1. Z-sukupolvi on tottunut teknologian käyttöön ja sosiaaliseen mediaan. Niiden hyötykäyttö valmennuksessa on luonnollista
2. Z-sukupolvi arvostaa yksilöllisyyttä ja tasa-arvoa sekä yhteisöllisyyttä. Siihen kuuluvat kohtaamisien ainutlaatuisuus. Siinä onkin pohdittavaa
3. Yhteiskunnalliset kysymykset kiinnostavat heitä. Keskusteluaiheet ovat laajat, eivätkä välttämättä pelkästään heidän itsensä ympärillä
4. Z-sukupolvi kyseenalaistaa auktoriteetit. Valmentajan tai lähiesihenkilön on tultava alas tornistaan ja opittava kommunikoimaan
5. Urheilun tai työelämän rutiinit ihmetyttävät heitä – voisiko tämän tehdä toisin?
6. Mikäli kommunikointi ei onnistu, se heikentää merkittävästi motivaatiota
7. Ratkaisukeskeisyys. Tärkeää on korostaa onnistumisia ja vahvuuksia ongelmien sekä heikkouksien sijaan
8. Harjoitus- tai työyhteisön luottamus, sen normit sekä vuorovaikutukset ovat hyvin tärkeitä
9. Valmentajan tai esihenkilön on huomioitava oppimista, yrittämistä ja suoritusta vertailun sijaan
10. Z-sukupolvi ei sitoudu lopun elämänsä ajaksi vaan pikemmin läpivirtaa seurasta tai työpaikasta toiseen
11. Psykologinen turvallisuus sanoa mielipide tulematta torjutuksi
12. Heidän hyvä kielitaito edellyttää sitä myös muilta
13. Z-sukupolvi keskittyy huonosti, ja jaksaa kuunnella vain maksimissaan viiden lauseen sepustuksia
14. Joustavuutta
Kokemuksesta totean, että Z-sukupolven valmentaminen kehäkamppailulajeissa sekä johtaminen työelämässä on antoisaa ja positiivisella tavalla haastavaa. Kun tuntee valmentamansa tai johdettavansa, voidaan päästä hyviin suorituksiin. Maailman parhaaksi!
8.8.2025
JOHTAMINEN
Urheiluseuran tai lajiliiton johtaja keskittyy tehtävässään järjestön missioon, visioon ja strategiaan johtaen niistä käsin, ja johtaja innostaa ja motivoi muita toimimaan näiden mukaisesti. Siinä varsinkin toimintaympäristö on kyettävä hahmottamaan hyvin.
Johtaja joutuu keskittymään tarkasti järjestössä toimivien tiimien luomiseen, organisaation tehokkuuteen ja uudistamiseen. Sillä ne järjestöt jotka eivät uusiudu tai tiimit eivät toimi, näivettyvät. Johtajalla pitää olla tänä päivänä ”yrittäjän haalarit” päällä sillä työ vaatii rutkasti aloiteellisuutta, tarmoa, luovuutta ja tuloksia. Lisäksi johtajalta edellytetään yhteistyökykyä, neuvottelutaitoja, diplomatiaa ja julkisuuskompetenssia. Välillä omaansa saa puolustaa hyvinkin tulisieluisesti.
Valmentava johtaminen (esimerkiksi Saurama &Paloheimo. Yhteisö valmentaa ja johtaa. 2024) on ollut jo jonkin aikaa menestyksellisesti käytössä myös järjestöjohtamisessa.
Vapaaehtoisia on johdettava valmentavan johtamisen kautta. Vapaaehtoisilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa ja kouluttautua sekä toiminta on koettava yhteisöllisenä sekä hyvin organisoidulta. Heitä on myös kiitettävä ja kannustettava. Tämä leimaa erityisesti vapaaehtoisten johtamista urheiluseurassa sekä lajiliitossa.
Kaikille johtajille aika on kriittinen resurssitekijä. Aikaa ei voi säilöä mutta sitä pystyy oppia käyttämään tehokkaasti.
Johtamisessa vuorovaikutus ja kohtaamiset ovat ainutlaatuisia, joihin kannattaa suhtautua sillä vakavuudella. Ne ovat ainutlaatuisia, eivätkä koskaan palaa. Urheilussa varsinkin.
3.6.2025
NÖYRYYS ON TIIMIN JÄSENEN PARAS OMINAISUUS
Menestyvien tiimien on tärkeää saada oikeat henkilöt tiimiinsä, ja valinnassa on huomioitava riittävässä määrin henkilöiden soveltuvuus tiimityöskentelyyn. Liian usein (myös urheilutoiminnan) eri osa-alueilla ihmiset nimetään tiimeissä tehtäviin enimmäkseen teknisten taitojen tai maineen perusteella. Työelämä ei myöskään säästy tältä.
Lencioni, P. (2023) nimeää osuvasti Nöyryyden, Nälän ja Älykkyyden ominaisuuksiksi, joiden pitää leimata tiimin jäseniä. Nöyryys on näistä tärkein, ja Nälkä sekä Älykkyys ovat sitä tukevia ominaisuuksia.
NÖYRYYS. Hyvältä tiimiläiseltä puuttuvat ylisuuri ego ja jatkuva huoli asemastaan. Nöyrä tuo esille toisten panosta, tavoittelee kitsaasti huomiota itselleen, jakaa asioita, korostaa tiimiä eikä itseään ja määrittelee menestyksen kollektiivisesti. Henkilöiltä, joilta Nöyryys puuttuu ovat ylimielisä, keskittyvät itseensä, politikoivat ja aiheuttavat hajaannusta sekä mielipahaa. He eivät myöskään ymmärrä omaa arvoaan tiimille ja luovat epävarmuutta.
NÄLKÄ. Hyvä tiimiläinen on nälkäinen tavoittelemaan enemmän asioita, vastuuta, opittavaa ja tekee asiat sovitusti, enemmän. Nälkäiset eivät ole epäterveitä pelaajia, jolloin he eivät joudu konfliktiin. Heistä puhutaan hyvää. Nälän puute aiheuttaa innottumuutta, itsekkyyttä ja tuottamattomuutta, jolloin se johtaa kiistatta ongelmiin.
ÄLYKKYYS. Tarkoittaa tiimityöskentelyssä maalaisjärkeä. Se on kykyä olla asiallinen ja valpas sekä taipumus tietää mitä on meneillään ja miten ihmisten sekä asioiden kanssa menetellään. Älykäs tiimiläinen osaa esittää hyviä kysymyksiä ja kuunnella mitä muut sanovat. Älykäs ymmärtää urheilussa sanojensa ja tekojensa vaikutukset muihin.
Urheilutiimissä nöyryys, nälkä ja älykkyys ovat kaikkien kolmen yhdistelmä, joka saa sen jäsenet sitoutumaan päätöksiin mutta myös vaatimaan muilta tiimin jäseniltä. Henkilöt, joilla ei ole edellä kuvattua nälkää, nöyryyttä ja älykkyyttä on helppo tunnistaa. He eivät kuuluu valmennus- ja urheilutiimeihin, eivät niiden toiminnasta päättäviin instituutioihin.
Paras mahdollinen tiimipelaaja täytyy olla jokaisen urheiluseuran, lajiliiton tai työyhteisön tiimin tavoite.
2.6.2025
KOKONAISVALTAINEN VALMENNUS 1
Valmennettavan fyysinen valmius, erilainen henkinen vahvuus sekä sosiaalinen kyvykkyys kehittyvät onnistuneessa valmennuksessa. Tämä kaikki on hänellä käytettävissä urheilu-uran aikana sekä samaan aikaan tai myöhemmin opiskelu-, työ- ja siviilielämässä. Urheilijan psykofyysissosiaalisia tekijöitä on tietoisesti valmennettava, jotta urheilija on valmiimpi ja vapaampi tekemään suoritukseensa liittyviä oikeita päätöksiä.
Psyykkiset tekijät
Psyykkisiä tekijöitä edustavat urheilijan Tahtoa, Tunteita ja Ajattelua mainitseen Professori Matti Urrila. Urrilan mukaan Tahto ilmentää psyykkistä energiaa tehdä työtä. Tahtoa ovat motivaatiota, sitoutumista, määrätietoisuutta, määrätietoisuutta, päättäväisyyttä ja asennetta. Sysäys Tahtoon kumpuaa unelmista ja haaveista. Valmennuksen tavoitteena on urheilijan tahdonmuodostuksen tukeminen, josta muodostuu psyykkinen energia harjoitella, kilpailla ja menestyä.
Tunteet urheilu-uran kannalta on oltava tasapainossa. ”Olo on kaikkinensa hyvä” kuvaavat psyykkisesti vahvat urheilijat. Tavoiteltavaa on siviilielämän aineksien kuten kodin, perheen, ystävien, levon, ravinnon, talouden ja perusterveyden olevan kunnossa, jotta myönteisyys on läsnä päivittäisessä onnistuneessa urheilutoiminnassa. Positiivisia tunteita urheilu-uran kannalta tukevat suunnitelmallisuus, monipuolisuus, säännöllisyys ja kiireettömyys.
Ajattelu on psyykkinen tekijä Tahdon ja Tunteiden ohella. Urrila totesi usein mieleenpainuvilla luennoillaan ”vain ajatteleva urheilija voittaa kirkkaimman mitalin!” Keskeistä tavoitteellisessa valmennuksessa on urheilijan ajattelukyky, jota on kaikin keinoin ylläpidettävä ja vahvistettava. Huippu-urheilijaksi kehittyminen edellyttää itsenäistä kykyä tehdä suunnitelmia ja päätöksiä, johon ajatteleva urheilija kykenee. Nykymaailmassa urheilijan tehokas keino ajattelukyvyn kehittämiseksi on tavoitteellinen opiskelu ja työn teko.
Edellä mainitut psyykkiset tekijät liittyvät urheilijan henkiseen vahvuuteen, joita kehäkamppailu-urheilija tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa.
2.6.2025
KOKONAISVALTAINEN VALMENNUS 2
Urheilijan on saatava hankittua erilaisia mutta tärkeitä voimavaroja tuekseen. Niitä ovat mm. valmentajan käyttämä aika sekä raha, tieto, taito, varusteet, välineet, median ja yleisön tuki. Tässä onnistuminen merkitsee urheilijalle yhteistyön ja yhteistyökyvyn välttämättömyyttä. Professori Matti Urrila kuvaa urheilijan sosiaalista yhteistyökyvykkyyttä kahdella tavalla: 1. urheilijan kyky saada toinen henkilö toimimaan omaksi hyväksi, ja 2. urheilijan kyky vastaanottaa saamansa tuki palvelemaan omaa edistymistään.
Valmentajat toteavat usein niiden urheilijoiden olleen hyviä valmennettavia, jotka osaavat kommunikoida. Nämä urheilijat ovat jostain syystä saaneet puolelleen elintärkeitä resursseja, kuten valmentajan aikaa, rahaa yhteistyökumppaneilta ja tilaa medioissa sekä tasokkaita harjoituskumppaneita.
Sosiaalisten tekijöiden merkitys menestyneessä urheilutoiminnassa liittyy myös muihinkin, kuin pelkästään urheilijoihin. Valmentaja ja valmentajat jäävät myös monen asian ulkopuolelle, eikä vähäisimpänä ole menestys, mikäli käyttäytyvät kuin dinosaurukset. Voidaan todeta Urrilan sanoin ”sosiaaliset tekijät ovat tärkeä osa kokonaisvaltaista valmennusta, josta muodostuu huippusuoritus”.
Edellä mainitut sosiaaliset tekijät liittyvät urheilijan vahvuuteen, joita kehäkamppailu-urheilija tarvitsee saavuttaakseen tavoitteensa.
2.6.2026
KOKONAISVALTAINEN VALMENNUS 3
Fyysisiä tekijöitä ovat voima-, kestävyys-, nopeus- ja taito-ominaisuudet. Niihin liittyvät urheilijan hapenottokyky, kimmousuus, tekninen- ja taktinen kyky sekä räjähtävyys. Tämä osa valmennuksesta on tutuin, sillä perinteisesti sitä on tehty paljon, ja kokemusta on runsaasti.
Fyysistä harjoittelua ohjaa kolme asiaa. 1. Urheilijan harjoitussuunitelma sekä 2. Lajianalyysin mukainen huippusuoritus sekä siihen johtavat tekijät. Valmentajat tietävät, että esimerkiksi Peruskuntokaudella harjoitellaan tyystin erilailla, kuin Kilpailukaudella.
Kehäkamppailulajit ovat lajimääritelmänsä mukaisesti taitolajeja, joita nopeuskestävyys hallitsee. Määritelmä kertoo harjoittelun painopisteet sekä tavoitteet. Taitoharjoittelun on oltava laadukasta. Urheilijan nopeuskestävyystaso on valmennettava raudan lujaksi.
Professori Matti Urrila toteaa, että laatutavoitteeseen yltämiseksi ei kuitenkaan riitä pelkkä urheilijan fyysinen panos ja muskelit. Sen lisäksi urheilijan pitää saada osuuteensa mukaan myös sellaisia aineksia, joita ovat psyykkiset ja sosiaaliset tekijät, kuten asioiden pohdinta, ja vuoropuhelu valmentajan sekä muiden harjoitusyhteisön jäsenten kanssa. Tämä merkitsee vankkaa perustelua kokonaisvaltaisuudelle ja sen välttämättömyydelle huippu-urheilun valmennuksessa.
Professori Urrila totesi aikanaan luennoillaan Järvenpäässä ”Yksiselitteisesti voidaan päätellä, että kokonaisvaltaisen valmennusotteen avulla kyetään parantamaan fyysisiä tekijöitä koskevan valmennuksen onnistumista, kun psyykkiset sekä sosiaaliset tekijät kyetään valjastamaan osaksi urheilu- ja valmennustoimintaa”.
23.10.2024
YRITETÄÄN SAADA MYÖS PUDONNEET NUORET LIIKUNTAHARRASTUKSEN PARIIN
Viime vuosina lastensuojelutyössäni pääkaupunkiseudulla sekä valmentajana Kehakarhuissa olen huomannut nopean ja kiihtyvän muutoksen nuorissa. Osa nuorista voi erittäin hyvin, joista ei voi olla kuin ylpeä mutta osalla nuorista menee erittäin huonosti.
Monikulttuurisuus on arkea lastensuojelussa ja sen synnyttämä muutos ja suhtautuminen meihin lastensuojelun ammattilaisiin. Nuoret, jotka eivät kunnioita auktoriteettejä, ihannoivat rikollista elämää ja nostavat rasistikortin esille, kun väärään toimintaan puututaan ovat pudonneet väärään paikkaan. Kantasuomalaistaustaiset pudonneet nuoret eivät ole tässä kohtaa yhtään sen parempia.
Jengiytyminen, huumausaineiden avoin käyttö ja myyminen, pahoinpitelyt sekä silmitön ja välinpitämätön omaisuuden rikkominen kertovat näiden nuorten toimettomuudesta, hyväksynnän tarpeesta, vääristä arvoista sekä joidenkin ihmisten aikaansaamasta yltiöhumanistisesta yhteiskuntakäsityksestä. Kannabiksen laillistamisen keskustelut eivät helpota syntynyttä tilannetta, kun Alfa-PVP eli peukkuhuume kylvää jo kauhua kaduillamme.
Lastensuojelun silmälasien kautta katsottuna Suomi on Ruotsin tiellä. Monikultturisten sekä kantaväestöön kuuluvien nuorten huumausaineiden käyttö ja rikollisuuden ihannointi, jengiytyminen näyttävät samoja piirteitä meillä Suomessa, kuitenkin vielä pienessä mittakaavassa. Olen huolissani.
Urheiluharrastus on työssämme osoittautunut parhaiten toimivaksi välineeksi irrottaa nuori tästä rikollisesta kierteestä. Urheilu antaa nuorelle tärkeän elementin saada arvostusta, huomiota sekä tyytyväisyyttä elämään. Urheilu kautta nuori löytää uuden identiteetin, sosiaalistuu uusien ystävien kanssa ja lisää kykyä sekä halua suorittaa opintoja.
Urheiluseurat, vanhemmat, viranomaiset sekä nuorten kanssa työskentelevät: tiedostetaan nykymeno, tehdään aktiivisempaa yhteistyötä ja luodaan mekanismeja tavoittaa nämä hukassa olevat nuoret. Suurinta osaa ei olla vielä menetetty. Kokemuksesta voin kertoa, että on Suomenmestaruuden arvoista kohdata kadulla nuori, jota on joskus pystynyt auttamaan urheilun avulla pois rikollisesta elämästä. Tunne on mieletön.
7.9.2024
Voittavan urheilijan taustalla olevat tekijät
Voittava ja menestyvä urheilija on Professori Matti Urrilan mukaan ”psykofyysissosiaalinen kokonaisuus.” Kehäkamppailulajeissa niinikään.
Psykologisista tekijöistä Tahto on määräävin mutta myös Kyky Ajatella ja Reflektoida sekä pohtia syys seuraussuhteita leimaavat menestyvää urheilijaa.
Taito on merkittävin fyysinen kyky, jonka jälkeen tulee Nopeus ja kolmantena heti perään Kestävyys. ”Taitolaji, jota nopeuskestävyys hallitsee ” sanoo nyrkkeilyn sekä potkunyrkkeilyn lajimääritelmä.
Sosiaalisista tekijöissä korostuu urheilijan kyky saada ympärillä olevat ihmiset toimimaan menestyksensä eteen, ja samalla urheilijan kykyä vastaanottaa saamansa tuki.
Psykofyysissosiaalisten tekijöiden lisäksi menestykseen eivät voi olla vaikuttamatta seuraavat taustakijät:
* urheilijaa valmentava/-t ovat tottuneet valmentamaan voittajia ja mestareita
* valmennuksessa tiedetään lajin huippusuoritus ja osataan valmentaa se urheilijoille
* valmentaja/-t kouluttautuvat ja haluavat jatkuvasti oppia uutta
* valmentajien tapa valmentaa on ratkaisukeskeinen, jossa korostetaan onnistumisia, yrittämistä, vahvuuksia, hyviä suorituksia
* valmennuksesta vastaa useampi eli valmennustiimi.
* valmennuksessa on käytössä tarkka harjoittelun- ja kilpailemisen Vuosisuunnitelma
* urheiluseura on taloudellisesti vakaa ja kilpailu-urheilu myönteinen
* valmentaja ja urheilija kykenevät kilpailemaan sekä leireilemään riittävästi ulkomailla
* valmentajalla on aikaa valmentaa riittävä määrä tunteja viikossa sekä resursseja matkustaa urheilijan kanssa
* harjoitusryhmän urheilijoiden taso on niin korkea, että seuran sisälle muodostuu kilpailutilanne. Ryhmässä on menestyneitä urheilijoita
* harjoitusryhmä ja valmennustiimi ovat yhteisölliset. Harjoituksissa viihdytään sekä toiminnassa koetaan luottamusta
* valmentaja/-t ovat verkostoituneet itseään menestyneempien kanssa
* tiedottaminen hallitaan
* urheilijan menestys huomioidaan
16.8.2024
Motivaatio
Tämän päivän urheilun valmennusta on siivitettävä laatu, jonka tuotoksena urheilija kokee sisäistä motivaatiota. Kuitenkin useassa urheiluseurassa valmennus jopa vähentää sisäistä motivaatiota, jolloin ura jää lyhyeksi ilman menestystä. Pakottaminen, komentaminen, rangaistukset tai palkkiot ja valmentajan ehdoton valta-asema voivat olla tehokkaita lyhyessä valmennussuhteessa. Tällöin urheilija suoriutuu, kun oppii pelkäämään kasvojensa menetystä, paheksuntaa ja kielteistä palautetta. Tappioden tullen valmentaja kykenee uskottavasti selittämään häviön esimerkiksi tuomaritoiminnan virheenä. Vlmentaja ei myöskään hyväksy urheilijan verkostoitumista muiden asiantijoiden kanssa ja lopulta urheilija menestys jää saavuttamatta. Siten kilpaileminen ja harrastus hiipuvat ellei se ole päättynyt sitä ennen riitaan valmentajan kanssa.
Sen sijaan valmennuksen keskittyessä myönteisiin kokemuksiin, on sen osoitettu olevan merkittävä tekijä urheilussa menestymiselle. Urheilijan viihtyessä harjoitus- ja kilpailutilanteissa, urasta muodostuu pitkä kirkkaimman menestyksen saavuttamiseksi. Urheilijan onnistumisia, vahvuuksia, yrittämistä ja oppimista korostava valmennuskäsitys, jossa ehdoton oikea tieto ei olekkaan pelkästään valmentajalla, vaan harjoitusryhmällä, jonka jäsen on myös valmentaja, lähetyssaarnaa viihtyvyyttä ja sisäistä motivaatiota. Urheilijalla on mahdollisuus valita esimerkiksi millä harjoittelemallamme ottelutaktiikalla kilpailee, jota valmentaja ja harjoitusryhmä tukevat. Siten urheilija luottaa kykyihinsä noustessaan kehään. Uheilijan ja harjoitusryhmän vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus tukevat sitä.
Motivaation muodostuessa sisäiseksi urheilija kokee kyvykkyyden tunnetta seurauksena omasta kehittymisestä, yrittämisestä ja oppimisesta. Urheilija ja valmentaja ovat tyytyväisiä, jos suoritus on ollut aiempaa parempi. Normatiivista vertailua muihin vältetään, eikä tappioita laiteta muiden syyksi. Myös tappio on oppimisen tilaisuus molemmille. Harjoitussalilla korostetaan yhteisöllisyyttä, uuden oppimista, edistymistä, ponnistelua, laatua ja osallistumista ratkaisukeskeisesti, sivistyneesti, ja pilke silmäkulmassa.
10.8.2024
Voimakestävyys kehäkamppailulajeissa
Voimakestävyydellä kehitetään kehäkamppailulajeissa lajinomaista (nyrkkeily/potkunyrkkeily) lihaksien aineenvaihduntaa. Nyrkkeily-/potkunyrkkeilyharjoituksen progressiivisuus toteutuu, kun vastus lisääntyy. Vastus lisääntyy useimmiten erän eli työajan vanhetessa tai erien määrässä. Voimakestävyysharjoituksella pyritään auttamaan urheilijaa kestämään nyrkkeily-/potkunyrkkeilyottelun rasitusta kaemmin, ja harjoituksella luodaan pohjaa kovatempoisille nopeuskestävyysharjoituksille.
Nyrkkeily-/ ja potkunyrkkeily ovat lajimääritelmänsä mukaisesti ”Taitolajeja, jota nopeuskestävyys hallitsee”. Nopeuskestävyys on ottelukestävyyttä, joka perustuu pitkälti myös anaerobiseen aineenvaihduntaan. Riittävän nopeuskestävyystason muodostuminen vaikuttaa nyrkkeilijän/potkunyrkkeiijän anaerobiseen suorituskykyyn kehässä. Varsinaiset nopeuskestävyysharjoitukset saavat jalansijan harjoituksissa, kun kilpailut alkavat lähestyä.
Team Kehakarhut!
9.8.2024
PALLOPELIT OSA KEHÄKAMPPAILULAJIEN TAITOHARJOITTELUA
Vuonna 2008 Venäjän Pietarissa nyrkkeilyvalmentaja Alex Kurenkov ohjeisti meitä, että ”jokaisella nyrkkeilysalilla pitäisi olla koripallokorit ja pelitila pelaamista varten”.
Team Kehakarhujen kilpaurheilijoiden harjoitusohjelmaan on sisällytetty jo vuosia runsaasti koripalloa ja jalkapalloa. Pelien tavoite valmennuksen näkökulmasta on kaksinainen 1. Yleistaitavuuden kehittäminen 2. Yhteisöllisyyden lisääminen.
1. Yleistaitavuuden lisääminen
Kehäkamppailulajit ovat taitolajeja. Taidon osuus huippusuorituksessa on fyysistä kyvyistä (taito-nopeus-kestävyys-voima) suurin, usean kansainvälisen sekä kansallisen lajianalyysin mukaan jopa yli 40%.
Taitoharjoittelu jaetaan kolmeen osaan, jotka eivät kuitenkaan ole erillisinä. 1. Yleistaitoharjoittelu 2. Lajitekniikkaharjoittelu 3. Lajitaktiikkaharjoittelu. Tässä kohtaa keskityn pelkästään yleistaitoharjoitteluun pelien avulla.
Kori- ja jalkapallo kehittää kehäkamppailu-urheilijan liikehallintaa eli motorista kuntoa. Tämä tarkoittaa lajille tärkeiden liikkeiden (iskujen, potkujen, väistöjen, liikkumisen) sujuvampaa hallintaa. Pelit parantavat urheilijan tasapainoa, reaktio- ja koordinaatiokyky, liikkuvuuden sujuvuutta, voimaa, nopeutta ja liikeaistikykyä. Valmentaja Kurenkov kertoi, että ”pelien avulla nyrkkeilijän käsien ja jalkojen yhteispeli sekä reaktiot paranevat. Se vaikuttaa siihen, että nyrkkeilijän tekniikka- ja taktiikkaharjoittelu paranee”. Järvenpään Kehäkarhut harjoituksissa olemme yleisesti havainnut, että jalkapallosta- ja koripallosta siirtyneet urheilijat omaksuvat sujuvasti kehälajien taitoharjoittelun. Myös kesän peruskuntokaudella urheilijan pelillinen rohkeus sekä kehittyminen on suoraan verrannollinen lajitaitojen kehittymiseen.
Kehälajeissa tarvitaan useita liikehallintakykyjä yhtäaikaisesti, joita pelit tuovat mukanaan. Varsinkin koripallossa käsien ja jalkojen yhteispeli on hyvin verrattavissa kehälajeihin. Puutteellinen liikehallinta taas saattaa lisätä rasitusvammoja sekä loukkantumisriskejä.
2. Yhteisöllisyyden lisääntyminen
Kehäkamppailulajeissa harjoitusryhmän merkitys on mittaamaton. Valmentajan luodessa harjoitusryhmään mekanismeja, joilla urheilijat kehittävät toinen toisiaan valmennuksen vaikuttavuus tuplaantuu. Yhteisöllisyys ei ole pelkästään yhdessä tekemistä, vaan sen on pidettävä sisällään vankka sosiaalinen pääoma. Luottamus ja kaikkinainen arvostus valmentajien, urheilijoiden, tuomarien, managerin, fysioterapeutin, yms. välillä on tässä kohtaa sosiaalisen pääoman vankka perusta, jota siivittää Vastavuoroisuus. Information ja tiedon avoin kulku, ihmisten väliset sivistyneet vuorovaikutustaidot, toimivat yhteistyöverkostot sekä harjoitustoimintaan kuuluvien normistojen yhteinen hyväksyntä luovat sen, että harjoituksissa on hyvä olla ja kehittyä. Ratkaisukeskeinen, myönteinen ja urheilijan vahvuuksia korostava valmennus ovat osa valmentajan identiteettiä.
Team Kehakarhujen urheilijat odottavat pitkän kauden aikana kesän pelejä. Pelit toteutetaan usein harjoitussalin ulkopuolella, joka virkistää ja luo viihtyvyyttä. Urheilijoiden Yhteenkuuluvuus on Autonomian ja koetun Pätevyyden ohella merkittävä valmennuksen tavoite, kun valmennetaan urheilijoita hyviin suorituksiin.
Team Kehakarhut!
8.8.2024
Autoritäärinen mikromanagerointi
Kohtasin eräässä urheilunkonklaavissa Auktoritäärisen mikromanageroinnin, josta mm. työelämä on jo pitkään pyrkinyt ja päässytkin eroon. Mielenkiintoista oli seurata ja olla osallisena keskustelussa, jota en uskonut ensiksi olevan.
Auktoritäärisen mikromanageerauksen vastakohta on Valmentava johtaminen. Työelämässä valmentava esihenkilötyö asiantuntijoiden johtamisessa on tätä päivää, ja tuottaa kaikkien mittareiden mukaan parempaa tulosta sekä hyvinvointia, kuin perinteinen esihenkilön tai johtajan valtaa tukeva auktoritäärinen johtaminen. Työelämä hylkii tänä päivänä näitä auktoritäärisiä dinosauruksia, kun koulutustaso sekä sivistys on noussut. Ihmiset eivät yksinkertaisesti hyväksy pelkästään jonkun ehdotonta totuutta, koska totuus on useimmiten kyseenalaistettavissa. Valmentava johtaminen myös helpottaa esihenkilötyötä, koska johtavalta henkilöltä ei vaadita enää kaiken tietämistä, vaan yhdessä etsitään asioihin ratkaisuja.
Työelämässä esihenkilön on saatava johdettavat asiantuntijat puhkeamaan kukkaan ja suoriutumaan työstään mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Tämä tarkoittaa työntekijän kokemaa autonomiaa, yhteenkuuluvuutta ja itsemääräämistä. Siihen auktoritäärinen johtaminen ei kykene. Saati sitten, jos se on maustettu mikromanageerauksella.
Urheiluvalmennuksessa auktoritäärinen mikromanagerointi määrää ehdottomana totuutena mitä ja miten kulloinkin tehdään. Väärin teko rangaistaan ja oikeasuoritus palkitaan. Urheilijan aikaisempaa osaamista ei hyödynnetä, eikä muita urheilijoita käytetä toistensa kehittymiseen. Kaikki tieto on valmentajalla, joka riittää. Myöskään ulkopuoliset urheiluvalmennuksen asiantuntijat eivät saa puuttua valmennukseen. Urheilijaa valmennetaan keskittymällä siihen mikä urheilijassa on huonoa ja kehitettävää. Valmennus keskittyy heikkouksien hakemiseen ja kehittämiseen, joka onkin ainoa valmennuksen hyve. Tällöin valmennusprosessi on jatkuvasti ongelmakeskeinen. Valmennus ei myöskään luo minkäänlaisia mekanismeja, joissa urheilijat tietoisesti kehittäisivät toinen toisiaan.
Mikäli urheilija voittaa, valmentajan merkitystä pitää luonnollisesti korostaa mutta mikäli tulee tappio tai tavoitetta ei saavuteta, syy on yksin urheilijan, ei valmentajan. Valmennusta ei myöskään arvioida, eikä valmennusohjelmat ole julkisia. Harjoitusympäristöön on myös suuri kynnys tulla. Ilmapiiri on aina enemmän tai vähemmän jännittynyt, koska kukaan ei tiedä valmentajan mielenlaatua. Toisaalta valmentajan viestintä voi olla myös jonakin päivänä liiaksi huumorilla höystettyä, jolloin se estää myös dialogin syntymisen. Tällaisessa valmennuskulttuurissa sosiaalinen pääoma on olematon. Luottamus on näennäistä, vastavuoroisuus perustuu valmentajan haluun jakaa asioita, valmentajan miellyttämiseen ja ihmisten välinen vuorovaikutus ei ole sivistynyttä. Urheilijaa saatetaan jopa julkisesti nöyryyttää muiden silmissä valmentajan taholta. Valmentaja takertuu olemattomiin pikkuseikkoihin korostaakseen auktoritääristä valtaansa. Urheiluvalmennus on puhtaasti valmentajan valtaa tukevaa.
Jokainen tämän päivän ajatteleva nuori ymmärtää, ettei näin ole enää ollut työelämässä vuosiin. Miten urheilu voi olla erillinen saareke? Autoritääriset mikromanagerointiin uskovat valmentajat eivät myöskään enää valmenna mestareita, paitsi sattumalta. Se on nähtävissä urheilutuloksista sekä valmennettavien kilpaurheilijoiden määrässä. On kuitenkin pieni osa urheilijoita, jotka haluavat auktoritäärisen valmennuksen ja saavat siinä parhaansa, jolloin tälle on paikkansa mutta mikromanagerausta en ole kuullut kenenkään kaipaavan.
Tänä päivänä työelämän valmentava johtaminen on hyvin lähellä yhteisöllistä urheiluvalmennusta. Siinä keskitytään valmennettavan osaamiseen, yrittämiseen, onnistumisiin ja vahvuuksiin. Muut valmennettavat kehittävät toinen toisiaan, eikä ehdoton totuus ole valmentajalla. Valmennus lähetyssaarnaa hyviä suorituksia voittojen ja vertailun sijaan. Voitot tulevat jos ovat tullakseen, hyvä suoritus on tärkeintä. Valmennuksessa valmentaja ja muut urheilijat sanoittavat vahvuuksia, jolloin urheilija kokee niissä elämyksiä, ja sitoutuu siten käyttämään niitä enemmän ja enemmän. Tällöin niistä muodostuu vahvuuksia, joilla tasaisissa otteluissa useimmiten voitetaan. Valmentaja ja urheilijat ovat tyytyväisiä hyvään urheilusuoritukseen, eikä siinä tehdä normatiivistä vertailua esimerkiksi painosarjan muihin urheilijoihin. Ratkaisukeskeisyys, vahvuudet, tasavertainen vuorovaikutus ja luottamus ovat keskeisiä valmennuksen sekä urheilemisen arvoja. Harjoitusyhteisö ja harjoituksissa viihtyminen ovat tärkeitä, ja siihen erityisesti panostetaan. Ratkaisukeskeinen valmennus lisää myös urheilijan resilienssiä, jonka avulla selviydytään ennalta arvaamattomista asioista. Lopulta urheilija ja valmentaja ovat molemmat asiantuntijoita, jotka käyvät dialogia (vuorovaikutusta) siitä miten asiat kannattaa parhaiten tehdä. Yhdessä yhteisössä.
Lähiaikoina julkaistava kirja Yhteisö valmentaa & johtaa 2024 Juha Saurama & Pekka Paloheimo kuvaavat usean kymmenen haastateltavan kertomana seikkaperäisesti työelämässä sekä urheiluvalmennuksessa tapahtuneen muutoksen. Haasteltavina ovat menestyneet ja tunnetut yritysjohtajat, julkisenhallinnon esihenkilöt sekä maailmanmestaruuden voittaneet urheilijat ja heidän valmentajansa. Heidän sanoma on tältä osin yksiselitteinen ja rehellinen.
4.8.2024
Kuinka se oikein tehtiin?
Miten on mahdollista valmentaa ja toteuttaa poikkeuksellisen menestynyt urheiluseuratyö vapaaehtoistyönä:
Valmentaa vapaaehtoistyönä 12 Maailmanmestaria, viisi Euroopanmestaria sekä lukuisia menestyviä urheilijoita?
Viettää vapaaehtoistyönä urheilijoiden kanssa ulkomailla vuodessa noin 50 vuorokautta?
Valmentaa ja ohjata vapaaehtoistyönä vuodessa noin 2 000 tuntia harjoituksia?
Järjestää vapaaehtoistyönä vuosittain ilmaisia harjoitusleirejä huippu-urheilijoille sekä muille kilpaurheilijoille?
Järjestää lähes vuosittain vapaaehtoistyönä kansainvälisiä otteluiltoja, joissa otellaan myös ammattilaisten Euroopan- ja Maailmanmestaruudesta?
Toteuttaa vapaaehtoistyönä urheiluseuran toiminta, joka pystyy hankkimaan 20% osakkuuden noin 4 milj. € harjoitushallista?
Tuottaa vapaaehtoistyönä poikkeuksellista yhteisöllisyyttä seura jäsenille?
Toteuttaa vapaaehtoistyönä afgaani turvapaikanhakijoiden sekä Ukrainan sotaa pakenevien kotoutustyötä kamppailulajien avulla?
Luoda ja toteuttaa vapaaehtoistyönä seuran lasten koulukiusaamisen vastainen toimintamalli?
Kouluttaa vapaaehtoistyönä seuran oman koulutusjärjestelmän Valmentaja-akatemian kautta lukuisia valmentajien koulutuksia?
Toimia vapaaehtoistyönä Euroopan ja Maailman parhaana tuomarina?
Vapaaehtoistyönä toteutettu kilpa- ja huippu-urheilijoiden valmennustyö on palkittu Euroopa-, Suomen- ja Maailman parhaaksi.
Menestyneiden kilpailijoiden harjoitusohjelmat ja erilaiset seuran toimintamallit ovat täysin avoimia sekä kopioitavissa kaikkien käyttöön. Järvenpään Kehäkarhut ry vapaaehtoistyönä toteutettu urheiluseuratoiminta on monen ulkopuolisen mielestä poikkeuksellista ja julkikertomisen arvoinen tarina. Tulevassa kirjassani ”KUINKA SE OIKEIN TEHTIIN Talkootyöllä Maailmanmestaruuteen” pyrin selvittämään miten urheiluseuran vapaaehtoistyö toteutuu?
2.7.2024
URHEILUSEURA YHTEISKUNTAVASTUUN KANTAJANA
Urheiluseuralla on kaikki edellytykset laajemmankin yhteiskuntavastuun kantajaksi. Varsinkin kehäkamppailulajiseurat, joilla on pitkät perinteet suunnitelmallisesta (intentionaalinen) ja suunnittelemattomasta (funktionaalinen) kasvatustyöstä valmennuksen avulla on edellytys vastuun kantoon. Joissakin seuroissa se toteutuukin hyvinkin merkittävästi.
Järvenpään kaupungissa Järvenpään Kehäkarhut ry on koko sen historiansa 29 vuoden aikana pyrkinyt suunnitelmallisesti kantamaan yhteiskuntavastuuta. Se on ollut seuran valmennustoiminnan arvolähtökohta, päivittäinen ohjenuora, hyvinvoinnintuottaja ja jossain määrin jopa hienoinen ylpeyden aihe. Järvenpään Kehäkarhujen yhteiskuntavastuu on ollut ja on edelleen jäsenistön, seuran ja yhteistyötahojen kesken jaettua vastuuta. Seurassa kannetaan vastuuta jäsenistä ja ihmisistä.
Järvenpään Kehäkarhuissa yhteiskuntavastuu näyttäytyy sen toimintaidentiteetin kautta:
Vapaaehtoistyö: kaikki seurassa tapahtuva työ sen jäsenistön liikuntatoiminnan toteuttamiseksi tehdään vapaaehtoistyönä. Yli 500 harrastajaa valmentaa tällä hetkellä 46 koulutettua eri lajien valmentajaa seitsemänä päivänä viikossa. Kilpa- ja huippu-urheilun 12 Maailmanmestaria on valmennettu niinikään vapaaehtoistyönä. Seura ei ole vielä hakenut kertaakaan kaupungin avustusta tai muuta vastaavaa. Vapaaehtoistyöstä on muodostunut merkittävä ihmisten yhteisöllinen hyvinvoinnin tuottaja.
Hädänalaisten auttaminen: seura mahdollistaa taloudellisesti sekä toiminnallisesti tällä hetkellä noin 20 ukrainalaisen sotaa pakenevan harrastamisen. Harrastamisen avulla mm. lapset ja nuoret sosiaalistuvat kantaväestöön. Aikaisemmin vastaava toteutui afganistanilaisten alaikäisten turvapaikanhakijoiden kohdalla.
Koulukiusaamattomuus: seuran jäsenet sitoutuvat koulukiusaamattomuuteen. Lasten ja nuorten harjoitusryhmissä kiinnitetään erityistä huomioita hyvään käyttäytymiseen, väkivallattomuuteen sekä erityisenä omana toimintamallina koulukiusaamattomuuteen. Vuonna 2008-2009 toteutettu kiusaamisen vastainen hanke jätti pysyvän toimintamallin seuran toimintaan.
Vastuullisessa seuratoiminnassa on hienoa olla mukana!
20.6.2024
Valmentajan tunneäly on aina osana onnistunutta valmennusta, vaikka valmennus perustuu suurelta osin kehäkamppailulajeissa oikeaoppiseen taidon- ja nopeuskestävyyden valmentamiseen. Lajianalyysin mukainen ja oikeaoppiminen Taidon, Nopeuden, Kestävyyden ja Voiman valmentaminen ei johda kuitenkaan menestykseen, kuin harvoin mikäli valmentajan keskeiset tunneälyn tekijät ovat puutteelliset. Puutteellisin tunneälyn omaavan valmentajan valmennettavat urheilijat alisuoriutuvat kilpailuissa, ja urheilijan siirryttäessä toiseen valmennukseen usein saavuttaa enemmän.
Kehäkamppailulajien huippuvalmennukseen kuuluvat tunneälyn ydintekijät ovat: 1. Tietoisuus omista tunteista 2. Vakuuttavuus 3. Empaattisuus 4. Todellisuudentaju 5. Impulssien hallintakyky
Valmennustyö on tunteiden vuoristorataa harjoitusten suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kilpailuissa. Valmentajan kyky tunnistaa ne tekijät joihin voi sillä hetkellä vaikuttaa, pystyi vaikuttamaan aikaisemmin ja ne mihin ei pysty vaikuttamaan on pidettävä kirkkaana mielessä.
Tunneälyyn kuuluu valmentajan kyky tunnistaa, ymmärtää ja eritellä omia tunteitaan, mikä aiheutti minussa tämän reaktion? Sekä Valmentajan tapa reagoida kokemaansa epäoikeudenmukaisuuteen, mikä aiheutti minussa tämän aggression tunteen? Ja Valmentajan tietoisuus omista tunteista, miten toimin ja käyttäydyn stressaantuneena?
Valmentajan vakuuttavuus
* Riittävä osaaminen
* Kyky ilmaista niin myönteisiä, kuin kielteisiäkin tunteita
* Uskallus aloitteellisuuteen, riskinottoon ja luovuuteen
* Itsensä ”likoon laittaminen”
Valmentajan Empaattisuus
* Samaistua urheilijaan tai urheilutilanteeseen
* Ymmärtää miltä urheilijasta tuntuu
* Kyky lukea urheilijan äänensävyjä, ilmeitä, kehonkieltä
* Ymmärrys urheilijan ainutlaatuisuudesta
Valmentajan Todellisuudentaju
* Asettaa realistiset tavoitteet urheilijalle
* Ei käperry itseensä, laittaa asiat oikeaan mittasuhteeseen, pyrkii löytämään ratkaisuja
* Jalat maassa
Valmentajan Impulssien hallinta
* Ei puhu ohi suunsa
* Hallitsee omat aggressiiviset tunteensa ja osaa pidätellä mielipiteitä
* Tiedostaa milloin kannattaa olla hiljaa ja milloin ottaa aktiivisesti kantaa
Kehäkamppailulajien menestyneen valmentajan muut tunneälyn osatekijät ovat:
* Itsetuntemus
* Itsenäisyys
* Sosiaalisuus
* Joustavuus
* Onnellisuus
* Itsensä toteuttaminen
Nämä kaikki kuvaavat valmentajassa asennetta, ajattelukykyä, käytännön toimintaa sekä reagointitapoja, jotka vaikuttavat siihen kuinka urheilija oppii valmennuksessa lajiin kuuluvat ottelutekniikat ja -taktiikan sekä kuinka nopeuskestävyystaso kasvaa huippuunsa. Myös kuinka urheilija viihtyy valmennuksessa.
Team Kehakarhut!
16.6.2024
HARJOITUSVUOSI TAKANA
Team Kehakarhut nyrkkeilijöiden ja potkunyrkkeilijöiden harjoitusvuosi (19.5.2023-16.6.2024) päättyi täällä Unkarin Budabestissa Potkunyrkkeilyn Maailman Cup turnauksessa. Valmentaja(t) ja urheilijat jäävät nyt ansaitulle lomalle (ylimenokausi).
Harjoitusvuoteen kuuluivat Peruskuntokausi, Kilpailuun valmistava harjoituskausi, Kilpailukausi sekä Ylimenokausi. Peruskuntokaudella kilpaurheilijat loivat vahvan pohjan tuleville kilpailuille suurella harjoitusmäärällä. Kilpailukausilla vähennettiin harjoittelua ja nostettiin ”tehoja” sekä näytettiin kilpailuissa mitä osattiin, ja menestyttiin. Kuitenkin menestystä tärkeämpi Team Kehäkarhut ryhmässä oli hyvin tehty suoritus. Usein hyvä suoritus johti menestykseen mutta otteluiden voitto ei ollut itseisarvo, vaan se, että urheilija sekä valmentaja tiesivät tehneensä hyvän suorituksen.
Team Kehakarhut kilpaurheilijat ottelivat kauden aikana 77 ottelua, joista 57 voittoa ja 20 tappiota. Saavutuksena mm. kaksi Potkunyrkkeilyn Maailmanmestaruutta sekä Maailmanmestaruus kilpailuiden pronssia, useita Maailman Cup sarjavoittoja, hopea-sekä pronssiamitaleita, European Games osanoton, Suomen mestaruuksia, nuorten EM kilpailuiden osanoton, ym. sekä nyrkkeilyn Suomen mestaruuksia, GeeBee ja TUL turnaus voitot, Olympiakarsintaturnaus osanoton, ym.
Valmentajana minulle kertyi kauden aikana 49 ulkomaan päivää. Lisäksi kotimaan kilpailut. Kilpailumatkat olivat hienoja, joita kruunasi urheilijoiden erinomaiset suoritukset, joista seurauksena useimmiten menestys. Tässä matkassa oli mielenkiintoista ja upeaa olla mukana.
Matkoilla tapasi myös lukuisia eri maiden huippuvalmentaja- ja tuomarikavereita, joiden kanssa oli hienoa keskustella meille yhteisestä inhimosta, urheilusta. Tämä jos jokin kehitti minua valmentajana.
Kilpailumatkoilla poikkeuksetta kävin myös itse harjoittelemassa. Harjoitteluun löysin aina ajan ja paikan, joka oli henkilökohtaisesti tärkeä osa omaa hyvinvointiani.
Team Kehakarhujen yhteisöllisyys, urheilijoiden sitoutuminen, valmentaja kollegat kehäkarhuissa ja kilpailuissa, tuomariystävät sekä omat harjoitushetkeni pitävät minut mukana tässä tehtävässä vielä seuraavankin harjoitusvuoden. Heinäkuussa taas aloitamme.
18.4.2024
MENESTYSTEKIJÄT
Valmennusorganisaation uskottavuus näyttäytyy siten, millaisia resursseja se pystyy tarjoamaan urheilijoille harjoitteluun, leiritykseen, kilpailemiseen, verkostoitumiseen sekä menestymiseen. Myös urheilun ulkopuoliseen elämään. Valmennuksen vahvuus on lajikulttuurin sen hetkinen tila eli millaista osaamista on käytössä sekä millaiset mahdollisuudet urheilijoilla on kilpailla, ja ovatko urheilijat altavaavia vai voittavia. Kilpa- ja huippu-urheilu on siitä raadollista, että tämä erottaa tekijänsä. Varsinkin menestyvän urheilijan motivaatio urheilemista kohtaan on sidoksissa urheiluseuran valmennusorganisaation resursseihin ja valmennuskulttuurin uskottavuuteen.
Urheilijan motivaatio on luonnollisti joskus koetuksella. Harjoitussalin yhteisöllinen ilmapiiri, realistiset tavoitteet ja laadukas taitoharjoittelu ovat suojaavia tekijöitä. Valmennuksessa on kiinnitettävä huomiota varsinkin urheilijan sisäisen motivaation muodostumiseen. Sitä valmennuksessa voidaan vahvistaa luomalla mekanismeja, jossa urheilija kokee pätevyyttä, itsemääräytymistä sekä yhteenkuuluvuutta. Team Kehakarhujen valmentaja Petri Surakka toteaa osuvasti ”menestyminen edellyttää riittävien valmennuksen resurssien lisäksi urheilijalta kykyä ja sitoutua täydellisesti urheiluun”.
Kehäkamppailulajeissa menestyvä urheilija tarvitsee muutaman erinomaisen tekniikan, josta on muodostunut ns. Caronkat. Näiden lisäksi vaaditaan piirun tarkasti harjoiteltu ottelusuunnitelma eli taktiikka. Nopeuskestävyystason ollessa myös riittävä. Psykologisesti tärkein ominaisuus on Tahto. Menestynyt urheilija myös kykenee saamaan ympärillä olevat ihmiset työskentelemään tavoitteidensa hyväksi ja urheilijalla on kyky vastaanottaa saamansa tuki.
Yksin harva menestyy. Menestys vaatii urheilijan ympärille oikeita ihmisiä ja valmennustiimin merkitys on keskeinen. Varsinkin silloin, kun urheilijan ura alkaa näyttämään viitteitä menestymisestä, on ryhdyttävä lisäämään sellaisia voimavaroja, joiden keskeinen ominaisuus on LAATU. Joka tarkoittaa: 1. Harjoitteluun ja valmennukseen uudenlaista sitoutumista sekä resursseja 2. Osaamista ja sen arviointia toteuttaa menestys.
Team Kehakarhut valmennustiimi on moninainen joukko asiantuntijoita: Valmentajat Juha Saurama Petri Surakka Hanne LauslehtoJukka SaarinenJenna PuurunenTanja PeltoniemiSeppo Finnilä ja Lasse Pelkonen. Fysioterapeutti Tanja Peltoniemi. Tuomarit Sami Savo Teemu Tietäväinen ja Tuomo Vahtera. Manageri Onur Alakas
15.4.2024
AKSELI SAURAMAN VALMISTATUMINEN OLYMPIAKARSINTA TURNAUKSEEN
Nyrkkeilyn Pariisin tämän vuoden (2024) Olympiakarsintaturnaus Thaimaan Bankokissa toukokuun lopussa on Akseli Saurama seuraava ottelutapahtuma. Miesten 71kg painosarjassa jaetaan Thaimaan Olympiakarsintaturnauksessa vielä viimeiset viisi Olympiapaikkaa. Matkustamme Akselin kanssa kilpailupaikalle 20.5.
Valmistautuminen on jo aloitettu hyvin menneen GeeBee Boxing Night turnauksen jälkeen. Akseli lepää tämän viikon ja lepoviikon jälkeen seuraa lyhyt perusharjoitusjakso, jossa painopiste on voimaharjoittelussa jalkojen päällä. Käytännössä voimaharjoitus pitää sisällään rinnallekäännöt, tempauksen, työnnön ja jalkakyykyn. Samaan aikaan vahvistetaan myös nykyisiä Akselin hyviä iskutekniikoita. Perusharjoitusjakson aikana ei tehdä otteluharjoituksia. Harjoitusmäärä on suuri.
Perusjaksoa seuraa valmistava harjoitusjakso, jonka aikana tehdään pikavoimaa mm. hypyillä, loikilla, kuntopallolla ja omalla keholla sekä Akselin ottelutaktiikka vahvistetaan tehtäväotteluharjoituksilla. Täysivahtiset otteluharjoitukset eli ”sparri harjoitukset” tulevat myös mukaan. Harjoitusmäärät myös vähenevät perusjaksosta. Ennen Thaimaahan lähtöä tehdään valmistautumisjaksoa seuraavan kilpailujakson aikana muutama tasokas täysivauhtinen 3×3 min otteluharjoitus. Myös intensiiviset nopeuskestävyys harjoitukset ovat tulleet mukaan harjoitteluun. Viimeiset päivät ennen ensimmäistä Olympiakarsintaottelua herkistetään kehoa ja mieltä lyhyillä harjoituksilla.
Tässä kohtaa harjoittelua, kun Olympiakarsintaan on aikaa noin kuusi viikkoa valmennuksessa keskitytään Akselin teknisten- ja ottelutaktisten vahvuuksien edelleen kehittämiseen sekä hienoiseen voima- ja nopeuskestävyystason nousuun. Ulkomaille ollaan myös yhteydessä mahdollisten harjoitusotteluiden osalta.
Team Kehakarhut!
13.4.2024
MENESTYS TULEE VAHVUUKSIA KOROSTAMALLA
Myös urheilumenestys koostuu positiivisen psykologian professori Martin Seligmanin nimeämistä viidestä itseisarvoisesta elementistä, joiden muodostuminen on riippuvainen urheiluvalmennuksen valmennuskäsityksestä. Näitä ovat: 1. Positiiviset tunteet 2. Tekemiseen uppoutuminen 3. Aikaansaaminen 4. Merkityksellisyys 5. Hyvät ihmissuhteet.
Urheilijoiden, samoin kuten työyhteisöjen henkilöstönkin valmennuksessa on havaittu, että ratkaisukeskeisyys ja vahvuuksien havaitseminen lisäävät valmennettavan sitkeyttä sekä kehittävät enemmän taito-ominaisuuksia.
Perinteisen valmennuskäsityksen mukaan kehittyminen edellytti virheiden etsimistä ja korjaamista sekä ulkoisia palkkioita ja rangaistuksia. Myös onnistumiset ja otteluiden voitot käsiteltiin virheiden kautta ”aina on jotain parannettavaa”. Vallalla oli valmennuskäsitys, jossa vain valmentajalla oli tieto sekä totuus. Vain sitä noudattamalla menestyi. Usein käytössä oli ”ase ohimolla” toimintamalli, jolla herätettiin tunne selviytyä ja valmius noudattaa vain valmentajan määräämää ehdotonta totuutta.
Tämän päivän urheiluvalmennuksessa valmennettavan sisäinen motivaatio ja kehittyminen kumpuavat valmennettavasta itsestään, jossa valmennettavien ryhmällä on suuri merkitys. Valmentajan täytyy luoda positiivinen valmennus ympäristö, jossa valmennusyhteisön jäsenet myös kehittävät toinen toisiaan. Valmennusprosessin lopputuloksen valmennettava lopulta itse tekee päätöksen, ei valmentaja. Valmentajan tehtävä on olla fasilisaattori, joka valmentaa vaihtoehtoja ja saa valmennettavan itse ajattelemaan sekä tekemään ratkaisut.
Valmennuksessa on huomioitava valmennusyhteisön sosiaalisten suhteiden merkitys osana huippusuoritusta. Valmennuksessa on arvioitava rehellisesti valmennusyhteisöä seuraavasti: 1. Minkälainen harjoitusryhmä on tänään? 2. Mikä on tämänhetkinen taitotaso? 3. Mikä on harjoitusmotivaatio? 4. Miten yksittäinen valmennettava kuuluu ryhmään? 5. Kuinka valmennettava kehittyy ryhmässä? 6. Riittävät valmennuksen resurssit?
Tuleva kirjani on nyt kustantajalla ja kohta puolin pitäisi alkaa sen painaminen lopulliseen muotoonsa. Äänikirjan suunnittelu myös käynnissä.
Team Kehakarhut!
28.3.2024
URHEILUMANEGERI KUULUU VALMENNUSTIIMIIN
Onur AlakasAlakas Consulting toimii Team Kehakarhujen urheilumanagerina. Urheilumanageri toimii yhteistyössä urheilijan, valmennustiimin, seuran yhteistyökumppanien välillä. Potkunyrkkeilyn ammattilaisten sekä amatöörien Euroopan- ja Maailmanmestari ja nyrkkeilyn Suomenmestari Akseli Saurama on tehnyt usean vuoden yhteistyötä Urheilumanageri Onur Alakkaan kanssa ja yhteistyö on mahdollistanut mm. taloudellisen riippumattomuuden harjoittelun sekä kilpailemisen osalta. Urheilumanagerin ja urheilijan yhteistyö kulminoituu myös tiedottamiseen.
Suosittelen lämpimästi yhteistyötä Onur Alakkaan kanssa ja Suosittelen myös urheilumanageri yhteistyötä jokaiseen valmennustiimiin sekä urheilija valmentaja väliseen suhteeseen.
Team Kehakarhut!
25.3.2024
MAAILMANMESTARUUTTA EDELTÄÄ PITKÄ JA ONNISTUNUT HARJOITUSJAKSO
Tänä päivänä kehäkamppailulajien valmennuksessa on otettava huomioon fyysisten tekijöiden lisäksi jokaisen urheilijan yksilölliset psykologiset, sosiaaliset sekä moninaiset taustatekijät (talous, julkisuus, harjoitustilat, ajankäyttön resurssit, ym.). Valmennuskäsitys on niin ikään muuttunut. Ongelmakeskeisyys, virheiden löytyminen, valmentajan ehdoton totuus ja yksilövalmennus ovat siirtymässä historiaan. Valmennusta leimaavat nyt ratkaisukeskeisyys, vahvuuksien sanoittaminen, dialogi, asiantuntijuus ja harjoitusyhteisö. Aivan kuten työelämässäkin.
Maailmanmestaruuden saavuttaminen edellyttää, ainakin väkirikkaissa painosarjoissa keskimäärin noin 6-8 vuotta kestävän perusharjoittelujaksoa, jonka jälkeen noin 5-10 vuotta kestävän huipputason harjoittelujakson onnistumista. Huipputason harjoitusjakson aikana on tehtävä erityisiä valmennuksen toimenpiteitä, joiden seurauksena urheilija alkaa päivittäin kokemaan: 1. kyvykkyyden tunnetta 2. yhteenkuuluvuutta 3. autonomian tunnetta.
Nyrkkeily ja potkunyrkkeily ovat taitolajeja, joita nopeuskestävyys hallitsee. Laadukas lajitekniikka on perusta mutta entistä enemmän korostuu ennen kaikkea LAJITAKTIIKKA harjoittelu, jota maustaa nopeuskestävyys harjoitteet.
Valmennustiimillä on enemmän resursseja ja tiimiin kannattaa valjastaa käytössä olevat osaavimmat asiantuntijat. Valmennustiimi laatii ja päivittää vuosittain lajianalyysin, josta muodostuu harjoitusohjelma. Harjoitusohjelma on julkinen ja arvioitavissa. Urheilijat mutta myös muut tiimiläiset ovat tätä nykyä osaavia ja tottuneita yhdessä työskentelyn ammattilaisia, johon ovat kasvaneet opinnoissaan sekä työelämässä. Prosessia johtaa siihen nimetty valmentaja.
Silloin menestyminen alkaa näyttää todennäköiseltä alkaa valmennuksessa ja harjoittelussa näkymään LAATU.
Maailmanmestarien valmentaminen on kuin työelämässä tapahtuvaa valmentavaa johtamista. Valmenettava on ajatteleva subjekti ja valmentaja asiantuntija, jonka vuorovaikutustaitoihin valmennettavat kiinnittävät aikaisempaa suurempaa huomiota. Lopulta yhteistyönä molemmat oppivat sekä kehittyvät, saavuttavat asetetut tavoitteet. Maailmanmestaruuden.
Tulevassa kirjassamme yritysvalmentaja Pekka Paloheimo kanssa ruodimme yhdessä urheiluvalmennusta sekä työyhteisön valmentavaa johtamista. Kirja on nyt kustannustoimittajalla.
Team Kehakarhut!
12.3.2024
URHEILIJAN TOIMIJUUDEN VAHVISTAMINEN
Valmentaja on välillä sen edessä, kun urheilija ei kehity. Kehittymisestä vastaa aina urheilija sekä valmentaja yhdessä ja kehittymisen esteenä saattaa olla urheilijan Toimijuuden puute tai sen vajaavuus.
Urheiluvalmennuksessa voidaan tukea urheilijan Toimijuutta kolmella tavalla:
1. Kehittämällä harjoitusilmapiiriä
* aktivoimalla harjoitusryhmän urheilijoiden keskinäistä toinen toistensa kehittämistä ja vertaisoppimista
* kehittämällä valmentajan vuorovaikutustaitoja ja tapaa valmentaa
* tasavertaistaa ryhmässä tapahtuvaa valmennusta
2. Vahvistamalla urheilijan yksilöllisiä resursseja
* lisäämällä urheilijan aktiivisuutta ja vastuullisuutta, minäpystyvyyttä sekä taitotasoa
3. Aktivoimalla valmennusta
* tukemalla urheilijan yksilöllistä sekä harjoitusryhmässä tapahtuvaa kehittymistä
* lisäämällä urheilijan omaa valinnan mahdolisuutta esimerkiksi ottelutaktiikan omaksumisessa ja korostetaan vahvuuksia sekä onnistumisia virheiden ja heikkouksien sijaan
Urheilija, joka oppii tiedostamaan vahvuuksiaan alkaa käyttämään niitä. Se puolestaan johtaa vahvuuksien edelleen kehittymiseen sekä taitolajeissa otteluiden voittamiseen. Valmennuksen tavoitteena kannattaa olla tältä osin urheilijan kasvu, jossa urheilija tiedostaa omat vahvuutensa ja vahvuuksista muodostuu voittavan urheilijan identiteetti.
Voittamalla urheilijalla on useimmiten osaava valmennustiimi, positiivinen minäkäsitys, realistinen käsitys omasta tasostaan ja arvostus itseään kohtaan. Urheilija on tavoitteellinen haluten jatkuvasti oppia ja kehittyä. Urheilijalla on myös korkea harjoitusmoraali ja etiikka sekä kyvykkyys vastaanottaa saamansa tuki sekä apu.
Urheilijan korkea toimijuus on edellytys kehäkamppailulajeissa Euroopan- ja Maailmanmestaruuden saavuttamiseen. Edellä kuvattua toimijuutta tukee valmennuksessa oleva valmennuskäsitys, joka painottaa urheilijan ajattelukykyä, oppimista harjoitusryhmän toisilta urheilijoilta, ratkaisukeskeisyyttä, valmennustiimissä olevaa laajaa asiantuntijuutta sekä valmennuksen osaamista ja kokemusta valmentaa mestari.
Team Kehakarhut
9.3.2024
URHEILIJAN ITSENSÄ JOHTAMINEN
Itsensä johtaminen on toimintaa, valmistautumista, tekemistä ja arviointia. Urheilijan itsensä johtamista tukevassa valmennuksessa kannustetaan urheilijaa tekemään itse valintoja sekä päätöksiä yhteisöllisessä harjoitusryhmässä. Harjoitusryhmän jatkuvasti vahvistaessa päätöksentekoa sekä resilienssiä.
Valmennus jakaa valtaa ja vastuuta urheilijalle sekä urheilijayhteisölle itse rakentamaan mielessään omaa tekemistään, joka jaetaan suunnitellusti ja suunnittelemattomasti harjoitusryhmässä. Se kehittää oleellisesti urheilijan ajattelukykyä.
Yksilöurheilijan itsensä johtaminen ei ole milloinkaan yksin tekemistä, vaan mitä suuremmassa määrin yhteistyötä harjoittelemansa harjoitusryhmän jäsenten sekä valmennustiimin valmentajien kanssa.
Varsinkin huippu-urheilija on jatkuvasti sen edessä, kuinka järjestää vuorokauden parhaat tunnit parhaiten sopimaan perheen, opiskelun, urheilun, ystävien, unen ja harjoittelun kanssa.
Valmentaja ja valmennustiimi pystyvät suuresti vaikuttamaan urheilijan itsensä johtamiseen, vaikka lopullinen vastuu on urheilijalla itsellään. Harjoitussalin ja -yhteisön tavoitteisiin kannustava ilmapiiri on tärkeimmistä edellytyksistä, jossa valmennuksessa pyritään urheilijan ajattelukyvyn kehittämiseen, asioiden ymmärtämiseen sekä syyseuraussuhteiden hallintaan.
Dialoginen vuorovaikutus urheilijoiden, valmennustiimin sekä muiden urheilijan kannalta keskeisten tahojen välillä on tärkeää muodostua sellaiseksi, jossa kaikki ymmärtävät urheilemisen näkökulmasta kolme asiaa: 1. Mitä kulloinkin tehdään 2. Miksi tehdään 3. Miten tehdään.
Vastuullisuus leimaa varsinkin mestarien valmentajia sekä menestyviä urheilijoita. Vastuullinen valmentaja huolehtii riittävästä osaamisestaan sekä ajankäytön resursseistaan valmentaa urheilija sille tasolle, jota yhdessä tavoitellaan. Vastuullinen urheilija järjestää päivittäiset asiansa niin, että urheilu on ykkösasia mutta myös mitään muita tärkeitä elämän osa-alueita ei laiminlyödä.
Urheilijan itsensä johtaminen onnistuu parhaiten ratkaisukeskeisessä ja vahvuuksia korostavassa valmennus- ja harjoitusyhteisössä.
Team Kehakarhut!
23.2.2024
TEAM KEHAKARHUT PERJANTAI VITSI ALOITTI HARJOITUKSEN
Team Kehakarhujen perjantai harjoitus alkaa aina Akseli Saurama vitsillä, mikäli vitsi on huono lyödään VITSIN kertojaa kalalla.
Tänään oli otteluharjoitus kolme (3) erää tuomarien valvonnassa ja arvostellessa. Tuomareina Teemu Tietäväinen ja Tuomo Vahtera . Ottelut videokuvattiin ja ottelun jälkeen urheilijat analysoivat keskenään käymänsä ottelun.
Urheilijoiden onnistunut keskinäinen palautteenanto vaatii yhteisöllisen harjoitusryhmän, jossa luontevasti ja vastavuoroisesti keskustellaan käyty ottelu ratkaisukeskeisesti.
Urheilijoiden keskinäisessä palautteenannossa on tärkeää:
1. Palaute on konkreettista
2. Ratkaisukeskeisyys ja vahvuudet ovat keskiössä
3. Palaute on asiallista mutta hymyileminen on mukana
4. Vältetään superlatiiveja
5. Huomioidaan keskustelijoiden kokemus
6. Valmentaja ei ota roolia keskusteluissa
Palautekeskustelut muodostuvat nopeasti luonnolliseksi osaksi otteluharjoituksia, eikä niitä tarvitse aina erikseen organisoida.
Team Kehakarhut!
20.2.2024
SUBMAKSIMAALISET NOPEUSKESTÄVYYS HARJOITUKSET
Team Kehakarhujen valmennustiimin valmentaja Hanne Lauslehto (nyrkkeilyn MM3 sekä potkunyrkkeilyn Euroopan- ja Maailmanmestari) valmensi tänään tiistaina laadukkaan sekä äärimmäisen raskaan submaksimaalisen nopeuskestävyys harjoituksen urheilijoille.
Submaksimaaliset nopeuskestävyys harjoitukset ovat käytettyjä Kilpailuun Valmistavan harjoituskaudella valmistavina harjoitteita sekä Kilpailukaudella kehittävinä harjoitteina.
Lajikohtaisissa submaksimaalisissa nopeuskestävyys harjoituksissa lihaksisto väsyy siinä määrin, että urheilija joutuu tekemään kovasti töitä tekniikkansa koossa pitämiseksi. Harjoitusryhmässä näissä äärimmäisen raskaissa harjoituksissa kokeneet urheilijat erottuvat selkeästi tältä osin kokemattomista.
Urheilijoiden on syytä tietää hyvissä ajoin ennakkoon harjoituksissa käytetyt submaksimaaliset harjoitukset, jotta niihin valmistautuminen on optimaalista. Urheilija saattaa myös jännittää tulevia maksimaalisia harjoituksia, jonka vuoksi niistä kannattaa tarvittaessa keskustella ennen harjoitusta.
Sitten, kun urheilija ja valmentaja huomaavat urheilijan anaerobisen kapasiteetin riittäväksi, on harjoittelussa aika keskittyä lopullisen suorituskyvyn esille saamiseksi. Se tapahtuu Kilpailukaudella harjoittelun määrän keventämisellä, laadukkailla taktiikkaharjoituksilla sekä lajikohtaisilla tehokkailla nopeuskestävyys harjoituksilla.
Lepo- ja palautuspäiviin sekä kevyihin harjoituksiin on Kilpailukaudella syytä kiinnittää myös erityistä huomiota. Kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, ettei otteluharjoituksia (sparrit) tule liikaa.
Team Kehakarhut!
13.2.2024
HARJOITUSYHTEISÖ
Toimivassa harjoitusyhteisössä valmentajat ymmärtävät valmennuksen keinot ja niiden merkityksen kokonaisuuden kannalta. Valmentajat käyttävät tietoisesti erilaisia valmennusmenetelmiä, esimerkiksi miten urheilijat voivat kehittää toinen toisiaan, mitä lisäarvoa tuomari tuo harjoituksiin, jne.. Harjoitusyhteisössä tiedostetaan, ettei ainoa tieto menestyksen saavuttamiseen ole pelkästään yhdellä valmentajalla tai valmentajilla. Jolloin valmentajat luovat harjoituksiin mekanismeja, joiden avulla urheilijat kehittävät toinen toisiaan, tuomarit ovat tärkeä osa otteluharjoituksia, fysioterapeutti neuvoo voimanhankinnassa, jne. Valmentajat antavat myös harjoitusyhteisön ulkopuolisten asiantuntijoiden esittää tai hankkia urheilijoille erilaisia tarvittavia resursseja.
Toimivuuden kannalta valmennuksessa on syytä huomioida jatkuvasti urheilijayhteisön sosiaalisten suhteiden merkitys ja asiantuntijuus. Team Kehakarhujen huippu-urheilijoiden yhteisöön kuuluvat tasavertaisina nyrkkeilijöiden ja potkunyrkkeilijöiden lisäksi jokainen yhteisön valmentaja, tuomarit, fysioterapeutti, manageri sekä entiset kilpaurheilijat. Harjoitusyhteisössä vierailee todella paljon toisten seurojen kilpaurheilijoita, jolloin he ovat myös tärkeä osa yhteisöä.
Team Kehakarhujen valmennuksessa myös arvioidaan jatkuvasti yhteisöä sen kehittämisen kannalta:
1. Minkälainen harjoitusryhmä on tänään
2. Mikä on tämänhetkinen harjoitusryhmän taitotaso
3. Mikä on tällä hetkellä harjoitusryhmän harjoittelumotivaatio
4. Miten yksittäinen urheilija kuuluu yksilönä harjoitusryhmään
5. Kuinka urheilija pystyy harjoittelemaan ja kehittymään harjoitusryhmässä
6. Miten valmennustiimi ja seura pystyy vastaamaan tämän hetkiseen urheilijoiden resurssien tarpeeseen
Valmentajan on tiedostettava valmennustiimin merkitys ja harjoitusryhmän tärkeys, joka menee yksilön edelle. Kuitenkin kaikkien tiedostaessa, että kaikki jokainen sen jäsen on tärkeä.
Team Kehakarhut!
2.2.2024
URHEILUMENESTYS
Valmentajan kannattaa tarkastella urheilumenestystä ajoittain toisaalta, eikä aina vain pelkästään muskelien näkökulmasta. Positiivisen psykologian näkökulmasta menestys koostuu viidestä itseisarvoisesta elementistä:
1. Positiivisista tunteista
2. Tekemiseen uppoutumisesta
3. Aikaansaamisesta
4. Merkityksellisyydestä
5. Hyvistä ihmissuhteista
Valmentajan ja urheilijan kannattaa pysähtyä miettimään, kuinka nämä viisi elementtiä toteutuvat ja ilmenevät valmennuksessani sekä urheilessani?
”Positiivisia tunteita” luovat onnistumiset, jolloin valmentajan kannattaa sanoittaa enemmän onnistumisia, kuin havaita ja korjata loputonta virheiden määrää. Vahvuuksista muodostuu lopulta ne asiat, joilla Maailmanmestaruus voitetaan.
”Tekemiseen uppoutuminen” muodostuu harjoitteluun liittyvästä ratkaisukeskeisyydestä, ilosta, oikeista tavoitteista ja onnistumisista, jotka johtavat parhaimmillaan urheilijan flow-tilaan.
”Aikaansaaminen” seuraa onnistumisista ja flow-tilan mukanaan tuomista mestaruuksista, jota siivittää arvostuksen saaminen ja kokeminen.
”Merkityksellisyys” saattaa kumpua harjoitusyhteisöstä, jossa sosiaalisesti sekä yhteisöllisesti vahva ja turvallinen yhteisö luo esimerkillään urheilijalle mallin, että hänen omalla tekemisellään on suurin merkitys Maailmanmestaruuden saavuttamiseksi.
”Hyvät ihmissuhteet” ja onnistuneet vuorovaikutustilanteet harjoitusryhmässä ovat asioita, joihin valmentaja pystyy vaikuttamaan. Luottamus ja Vastavuoroisuus ovat tässä kohtaa tärkeimmät, joita Maailmanmestarin on koettava, jotta Maamme laulumme soi.
Urheilijoiden valmennuksessa mutta myös työyhteisöjen valmentavassa johtamisessa on paljon samoja lainalaisuuksia. Urheilu ei ole enää erillinen saareke urheilijan elämässä, jossa on aivan omat säännöt vaan tänä päivänä koulutettu urheilija menestyäkseen edellyttää samoja toimintamalleja suoriutumiseensa, kuin työelämässäkin.
Team Kehakarhut!
31.1.2024
HUIPPU-URHEILUSSA VALMENNUKSEN HAASTAVIN AJANKOHTA
VALMENNUKSEN HAASTAVIN AJANKOHTA
Kehäkamppailulajien mielenkiintoisin mutta haastavin ajankohta on usealla harjoitussalilla, seurassa ja valmennustyössä parhaillaan menossa. Kyseessä on Kilpailuun valmistava harjoituskausi.
Urheilijan Vuosisuunnitelma jaetaan Peruskuntokauteen, Kilpailuun valmistavaan harjoituskauteen, Kilpailukauteen sekä Ylimenokauteen. Useissa yhteyksissä on valitettavasti todettu, että urheilijat, joiden harjoittelu ei ole systemaattisesti jaettu harjoituskausien mukaiseen harjoitteluun eivät juurikaan kilpaile tai menesty ainakaan kansainvälisillä kilpailuareenoilla. Mielenkiintoisena yksityiskohtana on huomattu, että mikäli Kilpailuun valmistavaharjoituskausi on tehty puutteellisesti, vaikka Vuosisuunnitelman mukainen harjoitus totetuukin, jäävät usein kansainväliset kilpailut yhteen tai maksimissaan kahteen otteluun.
Kilpailuun valmistavakausi seuraa Peruskuntokautta, jolle oli ominaista suuret harjoitusmäärät, matala intensiteetti, perusteiden harjoittelu ja kilpailemattomuus, on Kilpailuun valmistava harjoituskausi ihan jotain muuta. Se ei ole kuitenkaan vielä Kilpailukauden intensiivistä harjoittelua. Haaste tai suunnittelun mielenkiinto tulee juuri tässä kohtaa.
Kilpailuun valmistavalla harjoituskaudella harjoitellaan sille harjoituskaudelle tyypillistä Kehittävää harjoittelua sekä myös seuraavalle harjoituskaudelle eli Kilpailukaudelle Valmistavaa harjoittelua ja edelliselle harjoituskaudelle eli Peruskuntokaudelle kuuluvia Ylläpitäviä harjoituksia. Nämä ovat laskettu useissa kansainvälisissä lajianalyyseissä seuraavasti:
70% Kehittävää harjoittelua
1. Taito
2. Nopeus
3. Kestävyys
4. Voima
– taitoharjoittelua eniten, jossa pääpaino teknisissä kokonaissuorituksissa sekä taktiikkaharjoittelussa. Harjoittelua leimaa nopeus sekä kestävyys. Voiman osuus harjoittelusta on vähäisin mutta ei olematon, pikavoimaharjoitusten hallitessa sitä.
15% Valmistavaa harjoittelua
1. Nopeuskestävyys
– erittäin raskaat ja ottelurasitusta simuloivat lajikohtaisten nopeuskestävyys harjoitusten osuus on vielä noin 15% mutta ne kuuluvat tähän kohtaan, jotta mukautuminen Kilpailukauteen ja tuleviin pääkilpailuihin onnistuu.
15% Ylläpitävää harjoittelua
1. Kestävyys
2. Voima
– matalatehoisia juoksulenkkejä tai lajitekniikka harjoituksia sekä peruskuntokaudelle ominaisia petusvoimaharjoituksia.
Näiden määrä on kuitenkin hiuksen hieno eli vähäinen mutta tärkeä.
Valmentaja voi suunnitella esimerkiksi kahden viikon jaksoon harjoitukset edellä mainituin kuormituksia ja menetelmin. Urheilijaa kannattaa kuunnella ja seurata.
Kilpailuunvalmistavalla harjoituskaudella urheilija kilpailee mutta harjoitusvuoden tärkeimmät kilpailut ovat vasta myöhemmin Kilpailukaudella. Urheilijan ei oleteta olevan koko harjoitusvuotta parhaassa iskussa, vaan kunto ajoitetaan muutamaan huippuhetkeen vuodessa, joka on vasta myöhemmin.
Vok-koulutuksissa valmentajat oppivat harjoituskausille ominaiset harjoitukset mutta verkostoitumiselle on myös suuri merkitys. Zemppiä ja vastuullisuutta valmennukseen!
Tervetuloa seuraavalle Kilpailuun Valmistavan harjoituskauden otteluleirille Järvenpään Kehäkarhut ry salille perjantaina 2.2 klo 17 sekä lauantaina 3.2 klo 15.30. Mukana on eri seuroista eri painoisia eri kokemuksen omaavia nyrkkeilijöitä, potkunyrkkeilijöitä, thainyrkkeilijöitä, vapaaottelijoita, ym.
Vahvaa kahvia sitä juoville. Ei ennakkoilmoittautumisia ei osallistumismaksuja. Valmentajien halutessaan mahdollisuus verkostoitua ja vaihtaa osaamista sekä kokemuksia.
Team Kehakarhut!
26.1.2024
EUROOPAN JA MAAILMANMESTARIEN KILTA
Järvenpään Kehakarhut ry:ssä toimii Euroopan- ja Maailmanmestarien kilta. Kiltaan pääsee mukaan seuran jäsenenä saavutettu lajin Euroopan- tai Maailmanmestaruus. Kiltaan otetaan jäseneksi myös mikäli mikäli seuran jäsen on nimetty esimerkiksi lajinsa Euroopan tai Maailman parhaaksi valmentajaksi tai tuomariksi, huoltajaksi tai on saanut kansainvälisesti merkittävän ansion urheilulajin eteen tehdystä työstä.
Kilta kokoontuu epäsäännöllinen säännöllisesti ja sen tehtävä on esittää yleisiä toiminnan kehittämisehdotuksia seuralle erityisesti kilpa- ja huippu-urheilun sekä lasten ja nuorten valmennuksen näkökulmasta. Järvenpään Kehäkarhujen valmennus ottaa erityisen tarkasti huomioon Mestarien Killan kannanotot ja kehittämisehdotukset.
Mestarien Kilta pitää lajissa sekä seuratoiminnassa mukana jo uransa päättäneet urheilijat, valmentajat sekä tuomarit, jotka ovat ansioidensa puolesta oikeutettuja kuulumaan Kiltaan. Osa on aktiivisesti mukana toiminnassa ja siten heidän arvokas kokemus ja osaaminen siirtyy tuleville huippu-urheilijoile sekä valmentajille ja ennen kaikkea seuran lasten ja nuorten toiminnan kehittämiseksi. Ne mestarit, jotka eivät ole enää aktiivisesti mukana seuratoiminnassa jakavat arvokasta kokemustaan ja osaamistaan kaikkien käyttöön.
Järvenpään Kehäkarhujen urheilijat ovat voittaneet 12 Maailmanmestaruutta ja viisi (5) Euroopanmestaruutta. Lisäksi yksi tuomari on valittu Euroopan parhaaksi sekä seuran valmentaja on nimetty Euroopan- ja Maailman parhaaksi valmentajaksi. Nämä kaikki kuuluivat vuonna 2023 Järvenpään Kehäkarhujen Mestarien Kiltaan, jonka puheenjohtajana toimi potkunyrkkeilyn amatöörien sekä ammattilaisten Euroopan- ja Maailmanmestari Akseli Saurama . Kilta ehdotti mm. Vuoden 2023 palkittavan urheilijan, esitti näkökulmia valmennuksen kehittämiseksi sekä kantoi huolen nuorten urheilijoiden painonpudotuksista.
Kuvassa Team Kehakarhut Maailmanmestari Jaakko Haanpää
Team Kehakarhut!
22.1.2024
VALMENNUKSEN SUUNNITTELU
Paras ikä aloittaa kilpailutavoitteellisesti kehäkamppailulajit ovat 8-14 vuotta. Tällöin valmennuksessa pystytään toteuttamaan herkkyykausille ominaisten kehitysvaiheiden mukainen perusharjoittelu. Perusharjoittelu kestää kehäkamppailulajeissa 6-8 vuotta, jolla luodaan pohja huipputason harjoittelulle.
Perusharjoittelua seuraa siis huipputasonharjoittelu, jonka aloittaminen taitolajeissa (kehäkamppailulajit) kannattaa ajoittaa alkamaan 6-8 vuoden kuluttua lajin aloittamisesta eli optimaalisimmillaan 17-19 -vuotiaana. Edellyttäen siis, että huipputason harjoittelua on edeltänyt perusharjoittelujakso. Huipputason harjoittelu voi joissain ääritapauksissa jatkua jopa 40 -vuotiaaksi mutta keskimäärin se kestää kuitenkin 6-10 vuotta.
Urheilijan valmennussuunnitelma on totuttu tekemään vuosi kerrallaan ja siten ollut perusteltua jakaa ohjelma vuosiperiodeihin eli lyhyempiin kausiin. Kaudet ovat Peruskuntokausi, Kilpailuunvalmistava kausi, Kilpailukausi sekä Ylimenokausi. Kaudet valmentaja on jaanut viikko- ja päivätasolle, joista urheilijalle selviää päiväkohtaisen harjoituksen tavoite, ajankohta ja paikka. Tämän päivän huipuvalmennus ei ole enää vakioviikkovuoroissa tapahtuvaa harjoittelua, jossa urheilija ei tiedä etukäteen harjoituksen tavoitetta. Myös urheilijat edellyttävät ennalta saatuja harjoitusohjelmia sisältöineen, jossa harjoitusajat, -paikat sekä -sisällöt luonnollisesti vaihtelevat. Ohjelmasta selviää myös lepo- ja vapaapäivät, sillä urheilijan vuorokauden parhaista tunneista kilpailevat harjoittelun ohella perhe, puoliso sekä urheilija oma hyvinvointi.
Harjoitusohjelmassa ennalta asetetut tulostavoitteet määrittelevät minkälaista valmennusta urheilija kulloinkin tarvitsee. Asetettuihin tulostavoitteisiin vaikuttavat näkemys urheilijan sen hetkisestä urheilu-urasta, urheilijan psyykkinen kestävyys ja -tekijät sen hetkinen lajikohtainen taito- ja nopeuskestävyystaso. Kilpailemisen määrä ja taso, taloudelliset tekijät, julkisuus ja se onko valmentaja aikaisemmin valmentanut sille tasolle päässeitä urheilijoita, johon tähdätään vaikuttavat tavoitteeseen pääsyyn.
Team Kehakarhut!
31.12.2023
KIRJOITTAMINEN
Vuoden 2023 viimeisinä päivinä olen saanut lähes valmiiksi tulevan tietokirjan sanoman, johon arvokkaan tiedon on lahjoittanut 40 lahjakasta urheilemisen ja valmentamisen viime vuosien menestyjää sekä muita sen asiantuntijoita.
Olen useasti hämmästynyt positiivisesti tämän matkan aika, kun olen päässyt keskustelemaan haastateltavien kanssa yhteisestä intohimostamme. Samalla olen valmentajana ja ihmisenä oppinut heiltä monia tärkeitä asioita, joista olen kiitollinen. Minua on yllättänyt, kuinka paljon haastateltavat ovat korostaneet yhdessä tekemisen yhteisöllistä merkitystä, kun tavoite on ollut kuulla kaunis Maamme laulumme Euroopan ja Maailmanmestaruus kilpailuissa.
Seuraavaksi kirjaa täydentää yritysvalmentaja Pekka Paloheimo osaava näkökulma valmentavasta johtamisesta työelämässä.
Kirjassa on sen valmistuttuaan näkökulma huippu-urheilijoiden valmentamisesta Euroopan ja Maailmanmestaruuteen sekä työelämässä tulosta ja hyvinvointia tavoittelevasta valmentavasta johtamisesta.
Hyvää tulevaa vuotta 2024 ystävät! Täyttäköön tuleva vuosi jonkun unelmamme.
30.12.2023
URHEILUVUOSI 2023
Vuoden 2023 aikana Team Kehakarhut urheilijoita jouduttiin myös hoitamaan, huoltamaan ja kursimaan kasaan, jotta pystyttiin osallistumaan ja menestymään kilpailuissa. Silti vaikka ”välillä jollain urheilijoista väistäminen unohtui” plakkariin tuli upeita urheilumenestyksen hetkiä.
Lahjakkaiden urheilijoiden kanssa koko vuoden työskenteli osaava valmennustiimi, korkeatasoinen harjoitusryhmä ja aktiivinen huoltoryhmä sekä resurssivahva urheiluseura, yhteisöllisesti toinen toisiaan tukien. Siitä kumpusi tämän vuoden urheilumenestyksemme. Seuraavassa muutamia menestyksiä vuonna 2023 mainitakseni:
Potkunyrkkeily
* Maailmanmestaruus 1. ja Maailmanmestaruus kilpailuiden paras urheilija
* Itävallan Maailman Cup voittaja 1.
* Italian Maailman Cup voittaja 1.
* Liechtenstein Cup voittaja 1.
Nyrkkeily
* Suomenmestaruus 1. ja kilpailuiden paras nyrkkeilijä
Potkunyrkkeily
* Maailman mestaruus 1.
* Itävallan Maailman Cup voittaja 1.
* Italian Maailman Cup voittaja 1.
* Suomen mestaruus 1.
* Turkin Maailman Cup hopeamitalisti 2.
* European Games osanotto
Nyrkkeily
* Suomenmestaruus kilpailuiden pronssimitalisti 3.
Potkunyrkkeily
* Itävallan Maailman Cup pronssimitalisti 3.
* Italian Maailman Cup hopeamitalisti 2.
* Nuorten Euroopanmestaruus kilpailuiden osanotto
Potkunyrkkeily
* Maailmanmestaruus kilpailuiden pronssimitalisti 3.
* Itävallan Maailman Cup pronssimitalisti 3.
* Italian Maailman Cup voittaja 1.
* Liechtenstein Cup voittaja 1.
Nyrkkeily
* Suomenmestaruus 1.
Potkunyrkkeily
* Suomen mestaruus 1.
* Italian Maailman Cup hopeamitalisti 2.
Team Kehakarhut!
Kiitos menestyneet urheilijat ja kaikki kilparyhmän urheilijat. Kiitos Team Kehakarhujen valmentaja kollegat Hanne LauslehtoJenna PuurunenSanna ErdoğanTanja PeltoniemiJukka SaarinenPetri SurakkaSeppo Finnilä ja tiimin tuomarit Sami SavoTeemu TietäväinenTuomo Vahtera . Kiitos Järvenpään Kehäkarhut ry . Kiitos urheilumanageri Onur Alakas . Kiitos huolto porukka Kaj Peltonen, Maarit Liukolampi, Sheila Virkkunen Kiitos koko vuoden ajan melkein joka toisessa harjoituksessamme vierailleet lukemattomat eri seurojen urheilijat.
Kiitos myös yhteistyökumppanit!
28.12.2023
VALMENNUS ERITYISISSÄ TILANTEISSA
Aku-Pekka Saurama kanssa valmennan myös lastensuojelussa olevia lapsia ja nuoria sekä muita, joille liikunta kamppailulajien kautta pystyy tarjoamaan elämyksiä, elämänhallintaa, ystäviä, merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. Liikunta- ja harrastaminen toimii mainiosti myös mm. maahanmuuttajien ja pakolaisten kotoutumisessa vieraaseen kaupunkiin. Liikunta välineenä soveltuu erinomaisesti vihan- ja aggression hallintaan tai vaikka esimerkiksi koulukiusaamisen ehkäisyyn.
Liikunnan sosiaalista ja eettisistä kasvatustavoitteita edistävistä vaikutuksista ollaan varsin yksimielisiä ja liikunta tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet yhdessä toimimiseen ja kokonaan uusiin mielenkiinnon kohteisiin. Liikunta tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden pohtia oikeaa ja väärää sekä oikeudenmukaisuuden välisiä suhteita. On myös havaittu liikunnan aivotoimintoja aktivoivan vaikutuksen.
Liikkumattomuus on tällä hetkellä yleisenä huolen aiheena mutta erityisesti lasten ja nuorten päihteidenkäytön, rikollisuuden sekä ylipainon kohdalla aktiivisella liikunnalla on positiivinen vaikutus muutokseen. Liikunta edistää haastavassa eläntilanteessa olevien lasten ja nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia.
Lapset ja nuoret, joilla on normaalia enemmän aggressioita, vihaa ja raivokohtauksia oppivat nopeasti säännöllisen liikunnan sekä kamppailulajien harrastamisessa tunnistamaan itsessään aggression piirteitä. Lastensuojelulaitoksessa asuvien lasten ja nuoren kohdalla säännöllinen liikunta ja kamppailulajien harrastaminen vähentävät masennusta ja ahdistusta, tuovat rutkasti itsearvostusta ja hyvää mieltä, parantavat silmiin pistävästi käyttäytymistä, käyvät koulussa entistä aktiivisemmin ja käyttävät vähemmän päihteitä.
Valmennustyö on myös antoisaa ja nuoren kokema hyvinvointi tuottaa hyvän mielen valmentajalle.
Erityisissä tilanteissa valmentaessa valmentajan perusohjeita ovat:
1. Ole aikuinen
2. Innosta itsearviointiin ja löydä onnistumisia
3. Sanoita esille nousseita vahvuuksia enemmän, kuin havaitsemistaan virheitä
4. Anna aikaa oppia ja kehittyä
5. Vältä vertailua muihin
6. Ole reilu ja välitä
7. Kokoukset, ym menot eivät siirrä harjoituskertoja
21.12.2023
KOULUTTAUTUMINEN AMMATTIIN JA HUIPPU-URHEILU
Kehäkamppailulajien valmennuksessa on tärkeää hyödyntää harjoitusyhteisö voimavarana sen jäsenille. Kehälajeille on ominaista, että kehitytään yhdessä ja harjoitusryhmän dynamiikka ja sen jäsenten väliset ihmissuhteet ovat keskeisessä asemassa, johon valmentaja pystyy vaikuttamaan ohjaamalla urheilijat vuorovaikutteisesti harjoittelemaan, keskustelemaan ja pohtimaan yhdessä. Tämän toteutumisen edellytyksenä on myös se, että harjoituksissa ja harjoitussalilla ei pelkästään käydä nopeasti fyysisesti harjoittelemassa, vaan harjoituksiin kuluu osana keskustelukulttuuri, jonka urheiluseura ja valmentaja mahdollistavat. ”Vain ajatteleva valmentaja valmentaa mestareita – vain ajatteleva urheilija voittaa mestaruuden ”.
Urheilupsykologian asiantuntija Professori Matti Urrila on oppi-isäni valmentajana kehittymisen tiellä ja hän totesi viisaasti ”kun urheilija kouluttautuu ammattiin tai tutkintoon urheilu-uran aikana siivittää se urheilijan menestystä ”. Potkunyrkkeilyssä ja perinteisessä nyrkkeilyssä tänä vuonna menestyneet urheilijat Tatu Maunu , Jaakko Haanpää , Viljami Peltonen ja Akseli Saurama ovat kaikki reservin vänrikkejä, opiskelevat Yliopistolla tai ovat sinne menossa opiskelemaan. Sama pätee myös muualla opiskelevia, sillä opiskelu kehittää kykyä ajatella.
Urheilumenestys ja kouluttautuminen kulkevat käsikädessä. Usein menestynyt urheilija pystyy hyödyntämään huippu-urheilun ominaisuuksia myös työelämässään, varsinkin toipumiskyvyn vastoinkäymisistä on havaittu olevan yhteydessä tähän.
Ajatteleva urheilija ei kovin pitkään jatka urheilu-uraansa ympäristössä, jossa ei kannusteta ja mahdollisteta reflektoimaan yhdessä harjoitusryhmän kanssa. Professori Urrila jatkaa osuvasti ”urheilija tarvitsee ympärilleen oikeanlaisia ihmisiä”. Silloin kun urheilijan ura alkaa näyttämään viitteitä mahdollisesta tulevasta menestyksestä, on ryhdyttävä lisäämään sellaisia voimavaroja, joiden keskeinen ominaisuus on LAATU. Laatu tässä kohtaa tarkoittaa:
1. Harjoitteluun ja valmennukseen uudenlaista sitoutumista ja resursseja
2. Valmennuksessa vaadittavaa osaamista toteuttaa kansainvälinen menestys
Team Kehakarhut!
13.12.2023
YHTEISÖLLISYYS KILPA- JA HUIPPU-URHEILUSSA
Yhteisöllisyys tuottaa arvokasta sosiaalista pääomaa ja silloin kun yhteisöjen sosiaalinen pääoma on korkeaa ihmisillä on hyvä olla. Yhteisöllisyys tuottaa myös menestymistä ja on usein asia, joka jää varjoon kun menestystekijöitä nimetään.
Kaikki yhdessä tekeminen ei siis suinkaan ole yhteisöllistä, eikä tuota sosiaalista pääomaa. Yhteisöllistä se on silloin, kun ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita siivittävät Luottamus, Vastavuoroisuus, Sivistyneet ihmisten väliset vuorovaikutustaidot, Tiedon ja Informaation kulku on esteetön sekä kaikkien tiedossa on Toiminnan normit, säännöt ja tavat.
Urheiluseurassa jokainen urheilija, valmentaja, tuomari ja muu toimija edes auttaa tältä osin yhteisöllisyyden syntymistä. Usein kuitenkin valmennustiimi ovat yhteisöllisyyden luojia, innostajia ja yhteisöllisten toimintatapojen alullepanija.
Järvenpään Kehäkarhut ry Team Kehakarhut kilpailuorganisaatiossa yhteisöllisyys, sosiaalinen pääoma ja viihtyminen yhdessä ei rajoitu pelkästään urheiluseuran sisälle ”oman porukan” kesken. Kenen tahansa toisen urheiluseuran urheilijan, valmentajan, ym. kynnyksetön mukaan tuleminen harjoituksiin, otteluleireille ja harjoitussalille toivotetaan samoilla sosiaalisen pääoman arvoilla tervetulleeksi. Team Kehakarhujen valmennustiimissä usein todetaan ”vaikka menestymme hyvin, meillä ei ole mitään sellaisia salaisuuksia, joita emme voisi jakaa harjoituksissa myös muiden seurojen urheilijoille”. Harjoituksiin ja harjoitussalille on luotu useita yhteisöllisiä elementtejä, joiden avulla lisätään kaikkien viihtymistä sekä urheilijana kehittymistä. Potkunyrkkeilyn ammattilaisten sekä amatöörien Euroopan- ja Maailmanmestari ja perinteisen nyrkkeilyn Suomen mestari Akseli Saurama on todennut osuvasti ”harjoituksiin ja salille on aina mukava tulla, vaikka itse harjoittelu ei aina suinkaan maistuisi. Samoin meitä kehittää todella paljon se, kun valmennustiimissä on useita valmentajia ja tuomari mukana. Myös lähes jokaiseen harjoitukseemme osallistuu joku toisen seuran urheilija, joka on todella mahtavaa”. Akselin toteamus kuvaa juuri sitä mihin yhteisöllisyydellä huippu-urheilussa pyritään ja kuinka yhteisöllisyys tuottaa osallistujilleen lisäarvoa. Kirkkain menestys saattaa olla kiinni erittäin pienistä asioista.
Järvenpään Kehäkarhut ry Pikku-Joulut vietetään lauantaina 16.12.2023, jolloin iso osa seuran noin 500 harrastajasta kokoontuu yhteen viettämään aikaa.
Team Kehakarhut!
11.12.2023
YLIMENOKAUSI
Nyrkkeilyn Suomen mestaruus kilpailut päättivät intensiivisen kilpailukauden Team Kehakarhut noin 20 urheilijan osalta, joista kolme osallistui Vantaalla (8.-9.12) hienosti järjestettyihin mestaruus kilpailuihin.
Ylimenokausi on urheilijalle, kuin ”maaliin pääsy”. Ylimenokauden tarkoituksena on urheilijan eli potkunyrkkeilijän ja nyrkkeilijän fyysinen sekä psyykkinen palautuminen kilpailukauden rasituksesta. Tässä kohtaa harjoituskautta valmentaja ja urheilija hyväksyvät sen, että ”kunto saa myös laskea ja paino nousta”.
Ylimenokausi on aktiivista lepoa, joka merkitsee, että harrastetaan jotain muuta, kuin potkunyrkkeilyä ja nyrkkeilyä, esimerkiksi käydään pelaamassa jotain pallopelejä, liikuntaan luonnossa, ym. Tai sitten vain oleskellaan.
Ylimenokaudella ei harjoitella potkunyrkkeilyä ja nyrkkeilyä, eikä myöskään tehdä voimaharjoituksia, eikä juoksulenkkejä. Team Kehakarhujen urheilijat eivät myöskään käy harjoitussalilla Ylimenokauden aikana.
Ylimenokaudella palaudutaan, levätään, käydään lihashuollossa, luetaan kirjoja, vietetään aikaan ihmisten kanssa tai mennään vaikka Valamon luostariin hiljentymään. Järvenpään Kehäkarhut ry pikkujoulut myös ajoittuvat Ylimenokaudelle.
Ylimenokautta ei siis milloinkaan ohjelmoida valmennuksen taholta. Ylimenokausi kestää kaksinkertaisessa kausijaossa Vuosisuunnitemassa tavallisesti 9 – 21 vuorokautta.
Ylimenokauden jälkeen potkunyrkkeilijän ja nyrkkeilijän kaksinkertaisessa kausijakoisessa Vuosisuunnitelmassa aloitetaan Peruskuntokausi 2. harjoitusjakso.
Team Kehakarhut!
10.12.2023
UNELMAN SAAVUTTAMINEN
Akseli Saurama, Jaakko Haanpää ja Viljami Peltonen saavuttivat yhden unelmansa loppuvuonna 2023. Urheilijoiden menestyminen potkunyrkkeilyn Maailman mestaruus kilpailuissa Portugalissa sekä menestys perinteisen nyrkkeilyn Suomen mestaruus kilpailuissa Vantaalla olivat myös Team Kehakarhujen valmennustiimin valmennukselle asetetut tavoitteet. Näiden kolmen herrasmiehen unelma ja esille noussut mahdollisuus kirkkaimmasta menestyksestä loi alkuvuonna vaatimuksen valmennukselle ja Kehäkarhut urheiluseuralle, vaikka menestystä oli tullut valmennustiimille sekä kyseisille rutkasti aikaisemminkin.
Kilpaurheilussa unelman saavuttaminen asettaa urheilijan siviilielämän ja urheilijauran keskinäisen suhteen arvonsa, joka on valmennuksessa huomioitava. Se edellyttää myös kokonaisvaltaista valmennusta, joka valmennuksen kohdalla edellyttää lajin (potkunyrkkeily/nyrkkeily) huippusuorituksen oivaltamista ja näiden kyseisten huippu-urheilijoiden kohdalla nimenomaan miesten väkirikkaissa painosarjoissa. Sen lisäksi on varmistettava urheilijan tahto, tunteet ja ajattelu sekä yhteistyökyvykkyys, terveenä pysyminen, kilpailemisen kyky, talous- ja julkisuusasiat sekä urheiluseuran resurssit. Haittaa ei ole lajiliiton kanssa tapahtuvasta hedelmällisestä ja dialogisesta yhteistyöstä.
Vuoden aikana valmennus pyritään yhdistämään yhtenäiseksi, koordinoiduksi kokonaisuudeksi, joka näiden mestarien kohdalla tarkoitti:
A. Valmennustiimiä ja tasokasta harjoitusryhmää kotisalilla
B. Korkealaatuista valmennus-, harjoitus- ja kilpailusuunnitelmaa, jossa resurssit oli turvatut
C. Rehellistä arviointia valmennuksen osaamisesta, käytössä olevista resursseista sekä urheilijan kyvyistä saavuttaa asetetut tavoitteet
Tällä kertaa onnistuttiin mutta suinkaan aina niin ei käy, eikä ole käynyt meilläkään. Sen vuoksi kilpaurheilu on äärimmäisen mielenkiintoista ja samalla onnistuessaan palkitsevaa. Lisää tästäkin aiheesta tulevassa kirjassa…
Team Kehakarhut!
5.12.2023
HYVÄÄ VAPAAEHTOISTYÖN PÄIVÄÄ
Hyvää vapaaehtoistyön päivää Järvenpään Kehäkarhujen noin 50 valmentajalle (sekä tuomareille), jotka tekevät seurassa yli 500 liikkuvan lapsen, nuoren- ja aikuisen kanssa arvokasta liikunnan ja urheilemisen kautta tapahtuvaa vapaaehtoistyötä.
Vapaaehtoistyönä toteutuu niin ikään Järvenpään Kehäkarhujen kilpailijoiden systemaattinen valmennustyö, jonka tulokset ovat nähtävissä.
Hyvää vapaaehtoistyön päivää kaikille muillekin suomalaisille vapaaehtoistyötä tekevälle liikunnan ja urheilun parissa olevalle tekijälle!
Kansalais- ja vapaaehtoistyö on merkittävä hyvinvoinnin tuottaja urheiluseuroissa ympäri Suomea niin tekijöilleen, kuin harrastajille. Vapaaehtoistyö on myös kansalaisyhteiskunnan kivijalka. Vapaaehtoistyönä toimivat urheiluseurat toteuttavat tärkeää liikunnan kautta tapahtuvaa hyvinvointitehtävää sekä kilpaurheilua. Ne ovat tältä osin kuntien, kaupunkien ja hyvinvointialueiden merkittävä kumppani.
Muistetaan kiittää vapaaehtoista, sillä Kiitos ja Kannustus ovat merkittävä motivaation lähde vapaaehtoistyölle.
24.10.2023
LIIKKUMATTOMUUS
Lasten ja nuorten liikkumattomuuteen pitäisi suhtautua ja reagoida kuten ilmastomuutokseen tai korona hysteriaan. Nuorten fyysinen kunto on romahtanut, mikä näkyy ennenkaikkea kouluissa, puolustusvoimissa ja harrastuksissa. Myös aikuisten ylipaino on räjähtänyt kasvuun.
Liikkumattomuus ei ole uhka pelkästään nuorelle itselleen kun mielenterveysongelmat, päihteet ja ylipaino siivittävät liian monen nuoren elämää, vaan koko yhteiskunnalle ja tilanne on menossa niin huonoon suuntaan, että jatkossa ei löydy tarpeeksi poliiseja, pelastajia tai fyysisen työn työntekijöitä. Saati sitten niitä, joiden toimintakyky riittää ääritilanteessa, jota maailmalla saamme huolestuneena seurata.
Tilanne on vakava.
Jokainen meistä tietää liikunnan ja urheilun tuoman hyvän fiiliksen ja sen tuoman fyysisen-, henkisen- ja sosiaaisen hyvinvoinnin. Ehdotan kaverit, että katsotaan jokainen meistä ympärillemme ja innostetaan ihmisiä liikkumaan. Järvenpään Kehäkarhujen Peruskurssit alkavat 15.1.2024 jossa pääsee aloittamaan mielekkään liikunnan yhteisöllisessä porukassa mutta on paljon muitakin hyviä urheilu- ja liikuntaseuroja sekä -muotoja.
Tuupataan ja innostetaan lähellä olevat liikkumaan!
15.10.2023
ARJEN URHEILUVALMENNUS
Uurheiluvalmentajana koettu matka on mielenkiintoinen ja mukaansa vievä. Valmennustyöstä saa arvostusta ja siinä oppii monia asioita, joita pystyy hyödyntämään esimerkiksi työelämässä.
Valmennustyössä kehittyy jatkuvasti kun muistaa: 1. Kouluttautua 2. Verkostoitua 3. Seurata ja kuunnella urheilijoita.
Valmennustyössä huippu-urheilijoiden kanssa valmentajalta vaaditaan laajasti tieto, taitoa ja lajikulttuurin valmennuskokonaisuuden hallintaa. Valmennuskokonaisuus muodostuu mm. yleisestä ja lajikohtaisesta valmennustietoisuudesta, suorituskyvyn psykologiasta, ravitsemustiedosta, urheilupsykologiasta, valmennuspedagogiikasta, sosiaalisesta kyvykkyydestä, jne. Kaikkia näitä pystyy opiskelemaan ja verkostoitumalla kehittämään.
Valmennustyössä tarvitaan rutkasti aikaa. Valmentaja joka kuvittelee, että riittää kun valmennan hyviä harjoituksia ei koskaan tule valmentamaan yhtään Euroopan tai Maailmanmestaria. Työ joka tapahtuu varsinaisen harjoitus- tai kilpailutapahtuman ulkopuolella on suuri, joka on pystyttävä tekemään valmentajan oman ansiotyön, opiskelun, perhe-elämän ja oman hyvinvoinnin ohessa. Mitä se kaikki muu voi olla:
* jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä, sillä kovin pitkään menestymättömyyttä ei voi perustella huonolla urheilija-aineksella
* kumppaneiden kanssa työskentelyä ja uusien verkostojen solmimista
* taloudellisten ja julkisuuteen liittyvien asioiden järjestämistä
* aikaa harjoituksia ennen sekä jälkeen keskusteluille, aikaa ulkomaan ja kotimaan leireille sekä kilpailuille, aikaa kaupassa käynneillä keskustella ihmisten kanssa, aikaa tutustua urheilijoiden vanhempiin, puolisoihin, lapsiin, aikaa käyttää vähintään osaksi viikonloput sekä kesälomat valmennukseen.
Jaksaakseen tehtävässään valmentajan kannattaa välillä kysyä itseltään kolme kysymystä:
1. Miksi minä teen tätä?
2. Onko käytettävissäni riittävästi aika-, talous-, osaamis-, kumppanuus-, ym. resursseja, jotta pystyn vastaamaan urheiluseuramme ja itseni antamaan palvelulupaukseen valmentaa harjoitteluun sitoutunut mestariksi?
3. Pystynkö yhdistämään valmennustyön muuhun elämääni?
Näitäkin asioita pohdin tulevassa kirjassani, jonka pitäisi valmistua vuoden lopussa.
Team Kehakarhut!
16.9.2023
VAPAAEHTOISTYÖ URHEILUSEURASSA
Eilen ja tänään kirjaa kirjoittaessa pohdin tällä kertaa kansalais- ja vapaaehtoistoiminnassa tapahtuvaa muutosta, sillä pyrin kuvaamaan urheiluseuran vapaaehtoistyön merkitystä huippu-urheilijoiden valmentamisessa. Olen peruskoulutukseltani järjestö- ja nuorisotyön Yhteisöpedagogi YAMK sekä Järjestökehittäjä AMK, joten asia on jotakuinkin tuttua mutta vapaaehtoistyön muutos ruohojuuritasolla, urheiluseuroissa ei lakkaa hämmästyttämättä. Yksilöiden osallistuminen urheiluseuratoimintaan on aiempaa selvemmin asiakkuusajattelua ja urheiluseuran odotetaan tuottavan vapaaehtoistyönä ammattimaisesti tuotettuja palveluita. Mielenkiintoista eikö totta? Se tarkoittaa urheiluseuralle kahta vaihtoehtoa: 1. Kansalais- ja vapaaehtoistyön osaamista, jolloin urheiluseura tuottaa palvelunsa laadukkaasti ilman palkkoja sekä palkkioita vapaaehtoistyön motivaatioperustan mukaisesti. Siten kustannukset tavalliselle harrastajalle voidaan pitää kohtuullisena ja yhteisöllinen hyvinvointi on kaikkien ulottuvilla. Kuten esimerkiksi Kehäkarhut.
2. Urheiluseura tuottaa palvelunsa laadukkaasti yritystoiminnan ehdoin. Potin kerää yrityksen omistaja.
Ensimmäisen vaihtoehdon kohdalla toimiva demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee kansalaisten hyvinvointia, aktiivisuutta, sosiaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa, jota vapaaehtoistyönä toteutettu urheiluseuratoiminta pyrkii tuottamaan tekijöillensä. Kehäkarhuissa hyvinvointia toteutetaan ja tuotetaan liikunnan kautta. Jälkimmäisen vaihtoehdon kohdalla yhteiskunta tarvitsee yrittäjyyttä ja palkkatyötä, joka tarjoaa niin ikään hyvinvointia liikunnan avulla.
Järvenpään Kehakarhuissa on noin 50 vapaaehtoistyötätekevän valmentajan ja tuomarin joukkio, joka liikuttaa ja valmentaa vuodessa yli 500 seuran jäsentä. Näiden vapaaehtoisten työ on mittaamattoman merkittävä niin yhteiskunnan, kuin yksilönkin näkökulmasta. Siinä kaiken ohessa vapaaehtoistyönä toteutettu 10 Maailmanmestarin ja 5 Euroopan mestarin valmennustyö on saavutus, jota on mielenkiintoista pohtia tulevassa kirjassa. Kirja on tarkoitus julkaista vuoden lopussa .
Team Kehakarhut!
2.8.2023
ETUNOJAPUNNEUS
Otetaanko kaverit etunojapunnertaminen viikottaiseen ohjelmaan? Tehdään jokainen etunojapunnetuksia se määrä joka tuntuu sopivalta ja silloin kun ehtii tehdä. Huumori mukana. Asetetaan henkilökohtainen määrällinen tavoite, jota kohti syksyn aikana mennään. Etunojapunnerus on helppo liike ja vaivaton toteuttaa.
Etenemisessän tärkeää on sännöllinen tekeminen, pienin askelin. Omaa kehittymistä on mukava seurata. Samalla pidetään omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolta ja yksi monista keinoista on helposti toteutettava monipuolinen etunojapunnerus.
Itse yritän syksyn aikana testata pystynkö tekemään rystysillä 1 000 etunojapunnerusta 60 minuutissa? Määrä vaatii rutkasti lihaskestävyyttä mutta etenen pilke silmäkulmassa ja haasteet eivät ole ennenkään pelottaneet. Tiedän, että 1 000 ei ole temppu eikä mikään urheilijoille mutta tämän ikäiseltä kuntoilijalta se vaatii ennakkoon harjoittelua. Tavoite on tärkeä olla kaikessa fyysisessä harjoittelussa ja tämä voi olla yksi niistä.
Tunnissa tietty toistomäärä jotain valittua lihaskuntoliikettä on mielenkiintoinen harjoitusmuoto, jonka teho on jo sinänsä hyvä. Tunti on optimaalinen aika. Harjoitusliikkeeksi valittu etunojapunnerus on monipuolisuuden vuoksi eräs sopivista.
Uskon, että tästä 1 000 toiston yrittämisestä tulee mukava mutta ennen kaikkea hyödyllinen matka. Kokeile itsekin oma matkasi!
Team Kehakarhut!
1.8.2023
URHEILIJAT KEHITTÄVÄT TOINEN TOISIAAN
Myös kehäkamppailulajeissa urheilijoiden keskinäinen kehittäminen on osa valmennusta. Valmentaja suunnittelee harjoitusohjelmaan esimerkiksi ottelu tai tehtäväotteluharjoituksen yhteyteen urheilijoiden keskinäisen palautekeskustelun, jossa urheilijat keskenään, ilman valmentajaa, kertovat toisilleen havaitsemistaan ja kokemistaan vahvuuksista sekä kehittämisen kohteista.
Urheilijoiden keskinäinen palautekeskustelu on ns. formatiivista arviointia, jossa harjoituksen tarkoituksena on oppia harjoituskaverilta ja saada lisämotivaatiota harjoitteluun. Se tukee oleellisesti kehittymistä sekä valmennusta.
”Erittäin opettavaista, joka kehittää palautteen saajaa sekä sen antajaa”. Kertoi Maailmanmestari (Wako/Wakopro) Jenna Puurunen . ”Opin valtavasti palautekeskusteluissa varsinkin Akseli Saurama (Wakopro Euroopan ja Maailmanmestari) ja Jaakko Haanpää (Wako World Cup voittaja), jotka osaavat antaa palautetta”. Kertoi nuorten Maailmanmestari (Wako) Simo Tähtinen .
(Otteet urheilijoiden haastatteluista tulevaa kirjaa varten.)
Urheilijoiden keskinäisessä palautekeskustelussa valmennuksessa on syytä varmistaa ja ohjeistaa seuraavat asiat:
* Urheilijoiden keskinäiset palautteet ovat säännöllisiä ja niille varataan riittävästi aikaa
* Keskustelu on konkreettista ja henkilökohtaista
* Keskustelussa keskitytään vahvuuksiin ja keskustelu on ratkaisukeskeistä
* Keskustelu on asiallista mutta hymyileminen kuuluu keskusteluun
* Vältetään superlatiivejä
* Huomioidaan keskustelukumppanin kokemus ja osaaminen
”Oman urani aikana varsinkin taktiikkaharjoitusten jälkeen keskustelut harjoituskaverin kanssa olivat parasta ja kehittivät minua todella paljon”. Kertoi potkunyrkkeilyn Euroopan ja Maailmanmestari (Wako) sekä nyrkkeilyn MM pronssimitalisti Hanne Lauslehto .
Organisoitu ja säännöllinen urheilijoiden keskinäinen kehittäminen luo harjoitusryhmään luontevan sekä luonnollisen kehittämisen ja kehittymisen valmennusmuodon. ”Kuka osaakaan välillä paremmin neuvoa tai antaa palautetta, kun harjoituskaveri”. Kertoi Maailmanmestari (Wako) Anton Poropudas .
Kuvassa otteluharjoituksen jälkeen palautekeskustelussa syksyn Italian Maailman Cup turnauksessa ottelevat Aku-Pekka SauramaOmar Warsame Viljami Peltonen sekä Suomen mestari Lasse Pelkonen .
Tulevassa kirjassa myös tästä aiheesta..
Team Kehakarhut!
#huippu-urheilu
21.6.2023
PERUSKUNTOKAUDEN VOIMAHARJOITUS
Team Kehakarhut kilpailijoiden Peruskuntokauden voimaharjoitus muuttui perusvoimaharjoittelusta maksimivoimaharjoitteluun. Maksimivoimaharjoittelu jatkuu elokuun alkuun, jonka jälkeen harjoituskausi muuttuu Kilpailuunvalmistavalle harjoituskaudelle (KVK). KVK kaudella voima muuttuu pikavoimaharjoituksiin, kun lajinomaisuus lisääntyy.
Tänään harjoituksissa TRAPBAR – VETO
Trapbar- veto on urheilijoille loistava yleisvoimaliike jolla saa helposti hyvän treenivasteen ilman haastavia teknisiä kikkailuja.
Trapbarilla vetoasento on hieman normaalia maastavedon vetoasentoa korkeampi, joka näin ollen soveltuu nivelkulmien voimantuottoa ajatellen moniin kamppailulajeihin erinomaisesti.
Trapbarilla vedon lähtöasento on hyvin muokattavissa lähelle esimerkiksi pystyottelijan lajinomaista otteluasentoa.
Team Kehakarhujen kilpailijoiden voimaharjoittelusta on vastaa fysioterapeutti ja voimavalmentaja Tanja Peltoniemi .
Team Kehakarhut!
16.6.2023
PSYKOLOGINEN LAJIANALYYSI
Moni valmentaja päivittää kesällä lajianalyysiään tulevaa kilpailujaksoa varten. Suunnittelematon ja ”fiiliksellä” valmentaminen ei tänä päivänä ole enää onneksi arkea kilpaurheilussa.
Lajianalyysiä päivittäessä kannattaa pysähtyä miettimään myös lajin huippusuoritukseen liittyviä psykologisia ominaisuuksia. Itse tein ensimmäisen Psykologisen lajianalyysin 28.11.2007 Jyväskylän yliopiston avoimen liikunta- ja terveystiedekunnan liikuntapsykologian opinnoissa ja päivitän sitä vuosittain.
Psykologinen lajianalyysi pitää sisällään aluksi lajianalyysin mukaiset asiat. Tämän jälkeen valmentaja miettii mm. seuraavia psyykkisiä asioita:
* Mien laji, seura ja valmentaja kasvattaa urheilijaa
* Mitkä ovat lajia hallitsevat psyykkiset tekijät
* Mitkä psyykkiset ominaisuudet hallitsevat tai korostuvat eri harjoituskausilla
* Mitä tunneälyyn liittyviä osatekijöitä vaaditaan
* Otteluun valmistumiseen liittyvät psyykkiset tekijät
* Mitkä ovat itse ottelussa vaikuttavat psyykkiset tekijät
* Mitkä ovat otteluympäristön vaikuttavat tekijät
* Mielikuva- ja rentoutusharjoitteet
* Voiton tai tappion käsittely
* Harjoitusryhmän merkitys
* jne.
Team Kehakarhut!
6.6.2023
PERUSKUNTOKAUDEN VOIMAHARJOITTELUA
Peruskuntokauden (PKK) harjoittelua leimaa yleinen voiman, taidon, nopeuden ja kestävyyden kehittäminen. Yleisesti kehitettävien harjoitusten määrä on peruskuntokaudella suurempi ja lajikohtainen harjoitusten määrä pienempi.
PKK kauden harjoittelusta on noin 70% PKK harjoituskaudelle tyypillistä kehittävää harjoittelua ja noin 30% seuraavalle harjoituskaudelle (Kilpailuun valmistava harjoituskausi) valmistavaa harjoittelua. Valmistavaa harjoittelua siksi, että mukautuminen peruskuntokauden jälkeiseen harjoituskauteen onnistuu, sillä PKK kauden jälkeen lajikohtaisten erikoisharjoitteiden määrä hallitsee harjoittelua, intensiteetti nousee ja kilpaileminen alkaa.
PKK kausi
Valmistavaa harjoittelua 30%
Kehittävää harjoittelua 70%
Peruskuntokauden voimaharjoittelua ovat kesto- ja perusvoima- sekä maksimivoimaharjoitukset. Niitä ovat mm. omalla keholla toteutetut kiertoharjoitteet tai kuntopiirit, hypyt, vedot, työnnöt sekä useat jalkojen päällä tapahtuvat liikkeet.
Painonnosto liikkeet, kuten rinnallekääntö, työntö, jalkakyykky, etukyykky ja tempaus ovat käytettyjä kehäkamppailulajeissa, sillä niissä suoritus on jalkojen päällä.
Erityisesti jalkoja vahvistavat syvälle tehdyt kyykyt sekä leuanvedot ovat kehäkamppailijoille tarkoituksenmukaisia voimaliikkeitä.
Team Kehakarhujen urheilijat tekevät peruskuntokaudella koko harjoitusjakson ajan kaksi puhdasta voimaharjoitusta viikossa Järvenpään Juxa Gym :llä, joka on erinomainen harjoituskeskus.
Team Kehakarhut!
2.6.2023
VALMENTAVA JOHTAMINEN
Valmentava johtaminen aiheena keskustelussa palkitun yritysvalmentaja Pekka Paloheimo :n kanssa Johtopäätös ohjelmassa, johon oli kunnia päästä mukaan.
Ratkaisukeskeisyys ja vahvuuksia korostava valmennus, jossa valmentaja pyrkii hyödyntämään valmennusyhteisön kaikkien voimavaraksi on oikeastaan se valmennus- ja ihmiskäsitys, jota Team Kehakarhujen urheilijoiden kanssa tavoitellaan.
Mukavia kuunteluhetkiä, jos ehdit kuunnella #johtopäätös bodcast Pekka Paloheimo
Team Kehakarhut!
#johtopaatos#Ratkaisukeskeisyys#vahvuudet#positiivinenpsykologia#kasvatus#valmennus#valmentaminen#yhteisökasvattaa#menestys
28.5.2023
VALMENTAMINEN
Loppukeväästä kehäkamppailulajiseuroissa suunnitellaan syksyn peruskurssien ohjaamista ja valmentamista. Heti kesän lomakauden jälkeen onkin otollisin ajankohta aloittaa uusien harrastajien Peruskurssit.
Hyvä valmennus seurassa ottaa huomioon harrastajien lähtötilanteen ja määrittelee selkeät ja realistiset tavoitteet sekä menetelmät oppimiselle ja harjoittelulle. Valmentajat suunnittelevat erilaisia, monipuolisia ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisia harjoitusmenetelmiä, jotta uudet harrastajat viihtyvät valitsemansa lajin parissa sekä oppivat lyhyen peruskurssin aika lajin riittävät valmiudet siirtyä ns. vanhojen lajien harrastajien harjoitusryhmään. Siirtyminen on jännittävää ja haastavaa uudelle harrastajalle, jonka vuoksi tähän on seuran suunnittelutyössä kiinnitettävä erityistä huomiota.
Uusien harrastajien valmentaminen on lähes aina ryhmän valmentamista, jossa on pyrittävä huomioimaan mahdollisimman tasapuolisesti kaikkien taito- ja kuntotaso. Selvää on myös se, että harrastajat tulevat käymään harjoituksissa vaihtevasti ja myös henkilökohtaisesti kehittyvät eri aikaan. Tämän vuoksi varsinkin uusien harrastajien ohjaamisessa ja valmennuksessa on huomioitava seuraavat tärkeät asiat:
* Vähemmän on enemmän
* Eteneminen on yksilöllistä
* Uuden oppiminen saattaa olla voimakas kokemus
* Määrä ei yksin riitä
* Valmentajan syytä hallita se, minkä opettaa
* Valmentamisessa lopulta tärkeintä on välittäminen
Kehäkamppailulajeissa valmentajalta edellytetään vakuuttavuutta, joka kumpuaa osaamisesta, karismasta, sosiaalisista taidoista sekä tänä päivänä yhä enemmän ratkaisukeskeisyydestä.
Team Kehakarhut!
24.5.2023
VAHVUUKSIEN KAUTTA VALMENTAMINEN
Yhteisökasvattajana ja neuropsykiatrisena valmentajana lastensuojelutyössäni sekä huippu-urheilijoiden ja tavallisten urheiluharrastajien valmentajana olen jo pitkään dokumentoinut vahvuuksien kautta tapahtuvaa ihmisten kehittymistä ja menestystä jatkuvien virheiden löytämisien sijaan. Perinteinen ”ase ohimolla herättää tunteen selviytyä ja urheilija on valmis tottelemaan” mutta vain selviytyminen päivittäin valmentajan aiheuttamista negatiivisista tilanteista kehittymisen sijaan ei tuo menestystä eikä hyvinvointia.
Sen sijaan vahvuuksia korostavassa valmennuksessa korostuu urheilijayhteisön sosiaalisten suhteiden merkitys ja urheilijaryhmässä oleminen. Valmennuksessa pidetään kehittymisen kannalta tärkeänä sitä kuinka osaava ja tasokas harjoitusryhmä on.
Ratkaisukeskeisyys, vahvuuksia korostava valmennus ja harjoitusyhteisöön kuuluminen lisää urheilijan kyvykkyyttä. Kyvykäs urheilija uskoo itseensä ja luottaa tekemiseensä. Voittaa.
Peruskuntokausi on uudistumisen aikaa ja valmentajalle otollista aikaa miettiä omaa valmennustapaansa. Muutoksia pystyy tässä kohdassa tekemään turvallisesti. Myöhemmin vuodesta siinä on riskinsä.
Vahvuuksia korostavassa valmennuksessa korostetaan urheilijoiden erilaisuutta ja ainutkertaisuutta. Valmentaja havaitsee, sanoittaa ja pyrkii tietoisesti kehittämään urheilijan vahvuuksia muiden ryhmässä olevien urheilijoiden kanssa. Havaitut vahvuudet auttavat urheilijaa luottamaan kykyihinsä ja luovat onnistumisia, uskoa voittamiseen. Havaitut vahvuudet edesauttavat myös positiivisesti kunnioittavan vuorovaikutuksen rakentumista. Tämä on valitettavasti haaste niille valmentajille ja seuroille, joissa poikkeamat koetaan ja tulkitaan vihamieliseksi, ongelmiksi ja virheiksi. Heillä myös mestaruudet saavat odottaa tai niistä on tovi aikaa.
Vahvuuksia korostavassa valmennuksessa:
1. Urheilijaa kannustetaan vahvuuksiensa havainnointiin urheilijan itsensä, valmentajien sekä harjoituskavereiden toimesta.
2. Valmentaja asettaa urheilijan aktiivisen toimijan asemaan, jossa urheilija lopulta itse tekee valinnat.
3. Valmentaja luo erilaisia mahdollisuuksia harjoitella, otella ja ennenkaikkea voittaa.
Valmentajan tehtävä on auttaa urheilijaa löytämään omat yksilölliset vahvuudet. Vahvuuksia korostavassa harjoitusympäristössä urheilija muodostaa itsestään kuvan, joka sisältää:
– kuvailevan osan millainen urheilija minä olen
– pohtivan osan miten hyvä urheilija minä olen
Vahvuutensa tunnistava urheilija voittaa!
Team Kehakarhut!
3.5.2023
PERUSKUNTOKAUSI
Peruskuntokausi (PKK) alkaa lähiaikoina usealla kehäkamppailulajien urheilijalla.
PKK kautta leimaa Kehittävän harjoittelun (70%) kautta Taidon, Nopeuden, Kestävyyden sekä Voiman yleinen valmistautuminen, tavoitteena perusteiden kehittäminen. Yleisesti kehitettävien harjoitusten määrä on PKK kaudella suurempi. Myös harjoittelun määrä on suurempi ja intensiteetti alhaisempi, kuin Kilpailukaudella.
PKK kaudella harjoittelusta on noin 70% kaudelle ominaista Kehittävää harjoittelua, jossa pääpaino on Kestävyyden ja Voiman harjoituksissa.
PKK kaudella harjoitellaan noin 30% seuraavalle harjoituskaudella (Kilpailuun valmistavaharjoituskausi KVK) valmistavaa harjoittelua, jossa pääpaino Nopeuskestävyys- ja Taitoharjoituksissa.
PKK Valmistavaa harjoittelua 30%
1. Nopeuskestävyys
2. Taito
PKK Kehittävää harjoittelua 70%
1. Kestävyys
2. Voima
3. Taito
4. Nopeus
PKK kaudella ei kilpailla. Urheilijan paino saa nousta. Harjoitusympäristöä kannattaa osaksi vaihtaa esimerkiksi ulos harjoitussalilta. Harjoituksia on paljon. Harjoitukset ovat pitkiä. PKK kausi on usean kokeneen harjoittelijan mielestä mukavaa harjoitusaikaa.
PKK kausi on aina uuden alku. Kunto- ja Taitotekijät rakennetaan osaksi uudestaan sekä tavoitteet tulevalle Kilpailukaudella määritellään. Kilparyhmiin otetaan uusia kilpailijoita usein PKK kauden alussa.
Varsinkin uusien kilpailijoiden kanssa valmentajan on syytä keskustella, kuinka paljon aikaa ja erilaisia resursseja kilpailutavoitteinen harjoittelu sekä menestyminen vaatii. Valmentajan kannattaa rehellisesti myös selventää reilusti oma työmääränsä. Aloittelevalle tulevalle mestarille saattaa tulla yllätyksenä:
1. Se valtaisa työmäärä, uhrautuminen ja välillä kiperät valinnat, jotka urheilijan on tehtävä menestyksensä eteen.
2. Se valtava työmäärä ja uhrautuminen, jonka valmentaja tekee urheilijan menestymisen eteen.
PKK kaudella valmentaja ei pysty jäämään kesälomalle mutta tärkeää on luoda valmennustiimissä työnjako, että jokainen valmentaja pystyy palautumaan.
Nautitaan kesän harjoituksista. Tervetuloa Järvenpäähän 27.-29.7.2023 kansainväliselle leirille.
Team Kehakarhut!
17.4.2023
MINDFULNESS JA POSITIIVINEN PSYKOLOGIA VALMENNUKSESSA
Positiivisen psykologian isä Martin Seligman on korostanut vuodesta 1998 lähtien keskittymistä ihmisen vahvuuksiin ja voimavaroihin, jolla nostetaan esille positiivisia eli miellyttäviä tunnetiloja, virheiden ja heikkouksien sijaan.
Seligmanin opit ovat tavoittaneet myös useita urheilun huippuvalmentajia ja tulokset useassa lajissa ovat erinomaiset. Team Kehakarhut valmennus tutustui Seligmanin oppeihin vuonna 2013 ja tuloksia on nähtävissä.
Kehäkamppailulajien valmennuksessa Seligmanin positiivinen psykologia ei ole ”unelmahöttöä”, vaan se tarkoittaa sitä, että valmentaja luo harjoitusympäristössä valtavasti tilanteita, joissa urheilija kokee onnistumisia. Urheilija huomaa luonnollisesti onnistumiset ja kokee mielihyvää. Onnistumista vahvistetaan kanssaurheilijan sekä valmentajan kautta. Vahvistaminen edesauttaa urheilijan kokemaa onnistumista ja pyrkii samaan uudestaan ja uudestaan, jolloin urheilijalle vahvistuu ”vahva karonkka tekniikka”. Kyse voi olla esimerkiksi vastustajan etummaisenkäden suoranlyönnin väistöstä sekä vastaiskuista, joilla voitetaan ottelutilanne. Kyse voi olla myös onnistuneesta ottelutaktiikasta, jota vahvistetaan vastaavasti.
Mindfulness käyttö ottelutaktiikan muodostumiseen on toimiva. Onnistumisia tuova ottelutaktiikka poistaa epävarmuutta ja lisää urheilijan tehtäväkeskeisyyttä eli urheilija ei mieti vastustajaa tai sijoitustaan, vaan keskittää ajatuksensa rauhallisesti onnistuneisiin suorituksiinsa ja tapaansa otella. Suoritus eli tässä tapauksessa ottelutaktiikka on ennalta hyvin harjoiteltu, tuonut kotisalilla sekä kilpailuissa onnistumisia ja siihen luotetaan.
Tämän avulla ennen ottelua urheilijan on helpompi käsitellä syntyneitä tunteita, eikä urheilija käytä energiaa yrittääkseen muuttaa kokemaansa jännitystä. Urheilija luottaa harjoittelemiensa tekniikoiden sekä ottelutaktiikan toimivuuteen ja hyväksyy sen miltä sillä hetkellä tuntuu, jännitys ei saa urheilijassa yliotetta.
Vahvuuksia korostanut valmennus luo urheilijalle valtavan määrän onnistumisia ja elämyksiä, joiden kautta urheilija suoriutuu harjoittelusta ja ottelusta. Yleensä voittaa ottelun juuri näiden moneen kertaan vahvistettujen taitojen kautta. Mikäli häviää ottelun, niin vastustaja oli parempi ja yksikään ottelu ei ole urheilijalle tai valmentajalle kuoleman vakava.
Team Kehakarhut!
14.4.2023
HIERONTA
Hieronnan yksi tärkeimpiä tehtäviä on lisätä aineenvaihduntaa eli saada liikkeelle kehossa olevat haitalliset kuona-aineet. Lisäksi hieronta rentouttaa jumiutuneita lihaksia, lisää niiden elastisuutta. Hieronta nopeuttaa lihasten palautumista ja myös lievittää stressiä.
Itse suosin hierontaa urheiluharjoituksen jälkeen, vieläpä siten, että hieronta on pitkä sekä perusteellinen ja on melko pian satujumpan jälkeen. Kokeile:
1. Aamun satujumppa 60 min
* 4 × 3 min Säkki tai noin 15 minuuttia hyppynaru, juoksulenkki, yms.
* Lihaskunto-osuus
’ 300 kyykkyä omalla painolla (tänään 30 toiston sarjoissa 30×10)
’ 200 etunojapunnerusta (tänään 20 toiston sarjoissa 20×10)
’ 150 vatsaliike istumaan nousu (tänään 15 toiston sarjoissa 15×10)
’ 100 leuanvetoa (tänään 10 toiston sarjoissa 10×10)
Huom. Lihaskuntoharjoitus voi olla luonnollisesti sovellettu jokin muukin tai edellä tehty pienemmillä toistomäärillä, kuitenkin koko ”kroppa” kuormitukseen ja pulssi koholle noin tunnin ajaksi!
2. Hyvät kahvit ja lyhyt sosiaalinen tuokio hyvien treeni kavereiden kanssa ja sitte hierontaan..
3. Hieronta 75-90 min
* puolet kehosta
4. Lyhyt tauko 15 – 30 min
* vettä
5. Hieronta 75-90 min
* puolet kehosta
Harjoitukset aamulla Järvenpään Kehäkarhujen Ari Köpä Kuisma :n aamuryhmän kanssa. Harjoituksen jälkeen hieronnat Järvenpään Bodypoint Hanne Lauslehto ja Jenna Puurunen osaavissa käsissä. Potkunyrkkeilyn Maailmanmestarit sekä nyrkkeilyn arvokilpailumitalistit ovat huippuja myös hierontatyössään, suosittelen!
Team Kehakarhut!
8.4.2023
TAITOHARJOITTELU NYRKKEILYSSÄ SEKÄ POTKUNYRKKEILYSSÄ
Taito, tekniikka ja taktiikka ovat kehäkamppailulajeissa tärkeimmät osatekijät. Tämän vuoksi niiden valmentamiseen ja harjoitteluun on kiinnitettävä suurta huomiota.
Taitoharjoitteluun kuuluu osana yleistaitoharjoittelu, jolla tarkoitetaan urheilijan kykyä oppia ja hallita erilaisia nyrkkeilyn sekä potkunyrkkeilyn ulkopuolisten suoritusten ja urheilulajien taitoa. Koripallo ja ja jalkapallo ovat näistä parhaita. Molemmissa pallopeleissä on valtavasti samoja vaihtelevia, nopeita ja taitoa vaativia tilanteita, kuin nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä. Jokaisella kehäkamppailulajeilusalilla olisikin syytä olla koripallotelineet ja tila jalkapallon pelaamiselle.
Taitoharjoitteluun kuuluu osana lajitaitoharjoittelu. Lajitaitoharjoittelulla tarkoitetaan nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä tekniikka- ja taktiikkaharjoittelua. Tekniikkaharjoittelu tähtää iskujen, väistöjen, torjuntojen, liikkumisen ja potkujen oikeiden liikeratojen osaamiseen. Taktiikkaharjoittelu tähtää niiden soveltamiseen nopeissa, muuttuvissa tilanteissa ja nopeuskestävyyttä vaativissa ottelutilanteissa. Ottelutaktiikan harjoittelu ja omaksuminen on yhtä tärkeää! kuin tekniikkaharjoittelu ja tekniikan oppiminen.
Nyrkkeily ja potkunyrkkeily ovat taitolajeja. Näissä lajeissa mestaruuteen tänä päivänä vaadittava Taitoharjoittelu pitää sisällään ympäri vuoden yleistaitoharjoittelua, lajille ominaista tekniikkaharjoittelua sekä opittu ja vakiinnutettu ottelutaktiikka. Mikäli yksi tai kaksi näistä jäävät pois tai ovat puutteellisesti harjoiteltu ”talo horjuu tai ei pysy pystyssä ”.
Kirjaa kirjoittaessani olen haastatellut useita Euroopan ja Maailmanmestareita ja yhteinen toteamus on ollut, että ”taktiikkaharjoitukset ovat kaikkein mukavimpia harjoituksia”. Miksi ei siis valmentaisi sellaista, joka on samaan aikaan hyödyllistä sekä mukavaa.
Team Kehakarhut!